Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille

Etusivu / Ajankohtaiset / Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille


Suomen vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä merkittävästi tehokkailla vesiensuojelutoimilla. Vesistöjä uhkaavat kuitenkin mm. mikromuovit, ilmastonmuutos, maatalouden kuormitus ja haitalliset aineet.

Sorsa ja roskat_Jaakko Vähämäki_Vastavalo_52769Mikromuovipäästöjä syntyy esimerkiksi kotitalouksissa ja liikenteessä. SYKEn ensimmäinen Ympäristön tila 2017 -tietopaketti ilmestyy Maailman vesipäivän yhteydessä, ja se käsittelee Suomen vesistöjen tilaa ja tulevaisuutta.

Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Pitkäikäisyytensä vuoksi vesistöihin päätyvät mikromuovit voivat olla ympäristöriski. Mikromuovit kulkeutuvat vesistöihin mm. yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy esimerkiksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tehtyjen tutkimusten mukaan jätevedestä saadaan puhdistettua 99 prosenttia mikromuoveista. Nämä mikromuovit jäävät kuitenkin jätevesilietteeseen, ja vaikeuttavat sen jatkokäyttöä. Hulevesien kannalta yksi merkittävä mikromuovin lähde on liikenne.

”Maailman merissä kelluvasta 250 000 tonnista muoviroskaa arviolta noin 10 prosenttia on mikromuovia. Vuonna 2015 muovia tuotettiin yli 322 miljoonaa tonnia ja tuotannon on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä”, erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. ”Muovit muodostavat vakavan uhkan maailman vesistöille niiden yleisyyden ja pitkäikäisyyden takia. Tarkkaa tietoa eri toimijoiden ja tuotantosektoreiden mikromuovipäästöistä ei tällä hetkellä ole.”

Liikenteen mikromuovipäästöt haastavat kaupunkisuunnittelua

Liikenteestä syntyvien hiukkaspäästöjen joukossa on paljon kumia ja mikromuovia. Hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja autonrenkaista. Esimerkiksi henkilöauton kahdeksan kiloisen renkaan painosta voi kulua sen käyttöaikana pois noin 10–20 prosenttia.

Arvioiden mukaan Helsingin Mechelininkadulla kulkee vuorokaudessa keskimäärin 21 000–35 500 ajoneuvoa, mikä tekee siitä yhden Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Liikennemäärien perusteella laskettu rengaspölyn määrä tältä alueelta on vastaavasti noin 4–7 tonnia vuodessa. Alueelle suunnitellaan hulevesiviemäriä, minkä kautta mikrohiukkasia päätyy suoraan läheiseen merenlahteen.

Hulevesien mukana kulkeutuvaa mikromuovikuormaa voidaan hallita kokonaisvaltaisella ja ennakoivalla suunnittelulla, missä huomioidaan esimerkiksi putkisto- ja kaivoratkaisut. Lisäksi uusien materiaali- ja rakenneratkaisujen avulla hulevesiä voidaan tulevaisuudessa puhdistaa tehokkaammin.

Uudet innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia kotimaiselle liiketoiminnalle

Useissa maissa on otettu käyttöön lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja mikromuovien vähentämiseksi. Niitä on kohdennettu eri tuoteryhmiin, kuten kosmetiikka- ja hygieniatuotteisiin, ja niistä on saatu hyviä tuloksia.

Mikromuoviongelmaan on tärkeätä tarttua myös Suomessa. Tämä edellyttää monipuolisia toimia yhteiskunnan eri sektoreilla. Yhdistämällä eri maiden käytäntöjä korkeatasoiseen biotalousosaamiseen voidaan löytää uusia kustannustehokkaita ratkaisuja. Muovituotteiden korvaaminen vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla voi tarjota mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, jolle on kysyntää maailmanlaajuisesti. Suomessa pakkaus- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin on jo nyt kehitetty puupohjaisia materiaaleja.

SYKE julkaisee vuonna 2017 neljä eri tietopakettia 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Seuraava Ympäristön tila -tietopaketti julkaistaan kesäkuussa ja sen aiheena on kiertotalous.

Lue lisää >> Suomen ympäristökeskus

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *