Syke 11.6.2025: Suomen ympäristökeskuksen vetämä tutkimuskonsortio selvitti laajasti ilmastonmuutoksen, ihmistoiminnan ja maankäytön vaikutuksia kasvihuonekaasujen päästöihin ja hiilinieluihin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen erotuksessa eli nettopäästöissä havaittiin suuria eroja eri maakuntien välillä.
Maakuntakohtaiset hiilitasearviot osoittavat, että hiilinielujen ylläpitäminen ja valtakunnallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttävät nykyistä pienempiä hakkuita.
Konsortion vetäjä, tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta pitää tuloksia merkittävänä, mutta korostaa, että kasvihuonekaasutaseen alueellisessa laskennassa on vielä paljon epävarmuuksia. Tulokset tulevat tarkentumaan lisätutkimusten myötä.
Hankkeessa laadittiin lisäksi työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida metsien käyttöön ja energiantuotantoon liittyvien toimenpiteiden kestävyyttä.
Suojeltavien alueiden valinnassa otettava huomioon sekä luonto- että hiiliarvot
Mittaustulosten mukaan vanhat metsät sitovat hiiltä puustoon, lahopuuhun ja maaperään. Hiilensidonta jatkuu vielä pitkään Suomen olosuhteissa tyypillisen talousmetsän 60-100 vuoden kiertoajan jälkeen. Kiertoaika tarkoittaa tasaikäisen metsän uudistamisesta päätehakkuuseen kuluvaa aikaa.
Tutkijoiden mukaan suojelualuesuunnittelussa voidaankin saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä, kun suojeltavat alueet valitaan sekä luonto- että hiiliarvojen kannalta viisaasti.
Hankkeessa tutkittiin boreaalisten metsien kasvua ja hiilensidontaa myös malleilla, joissa arvioitiin ensi kertaa metsäpalojen ja hyönteistuhojen aiheuttamia riskejä. Tulosten perusteella ilmastonmuutos lisää metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä tulevaisuudessa, mikä lisää metsän hiilivarastojen ja hiilensidonnan arvioiden epävarmuutta.
”Ilmastonmuutos ja luontokato ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä ongelmia. Maankäyttösektori on Suomessa kääntynyt hiilinielun sijaan päästölähteeksi lähinnä runsaiden hakkuiden takia. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää, että maankäyttösektorin nettonielulle asetetaan tavoitteet, jotka perustuvat tarkentuvaan alueelliseen ja valtakunnalliseen tietoon kasvihuonekaasutaseista”, Forsius sanoo.
