Lounais-Suomen kuntien ilmastopäästöt laskivat 3 % vuonna 2024

Etusivu / Ilmasto / Lounais-Suomen kuntien ilmastopäästöt laskivat 3 % vuonna 2024
Lounais-Suomen kuntien ilmastopäästöt laskivat 3 % vuonna 2024

Suomen ympäristökeskuksen päästölaskelman mukaan ilmastopäästöt vähenivät erityisesti asumisen, palvelujen ja maatalouden lämmityksessä. Kokonaispäästöt ovat laskeneet Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella vuodesta 2005 vuoteen 2024 yhteensä 45 prosenttia. Päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti energiantuotannon siirtymä pois fossiilisista polttoaineista.

Vuonna 2024 kasvihuonekaasupäästöt laskivat Lounais-Suomen kunnissa kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat päästösektorit ovat tieliikenne (33 %), maatalous (23 %) ja työkoneet (9 %). Merkittävimmät päästövähennykset ovat tapahtuneet kulutussähkössä ja lämmöntuotannossa. Tieliikenteen päästöt kasvoivat kaksi prosenttia. Kasvu johtuu pääosin hallituksen päätöksestä pienentää uusiutuvien polttoaineiden korvausosuutta liikennepolttoaineissa.

– Tieliikenteen päästöihin tulisi vaikuttaa valtakunnallisilla politiikkatoimilla entistä vahvemmin, jos Suomi haluaa saavuttaa päästötavoitteensa, sanoo erikoissuunnittelija Jari Rantsi Suomen ympäristökeskuksesta.

Asukasta kohden päästöt ovat laskeneet 47 prosenttia vuoden 2005 jälkeen. Vuosien 2023–2024 välillä päästöt ovat laskeneet 4 prosenttia asukasta kohden.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueeseen kuuluvat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Satakunnassa päästöt laskivat yhden prosentin verran vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. Varsinais-Suomessa päästöt laskivat viisi prosenttia.

Ilmastotyö etenee Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa aktiivisesti

Satakunnassa on asetettu tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2030. Tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoden 2007 tasosta ja lopun 20 prosentin kompensoiminen hiilinieluja lisäämällä. Ilmastotyötä edistää Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiaLinkki toiselle web-sivustolle.. Parhaillaan vireillä olevassa maakuntakaavatyössä on tehty tarkastelua erityisesti vihreää siirtymää edistävistä hankkeista ja niiden ilmastovaikutuksista. Satakunnassa on myös viisi ilmastotavoitteisiin sitoutunutta HINKU-kuntaa.

Lisätietoja Satakunnan ilmastotyöstä:

Varsinais-Suomessa on asetettu tavoitteeksi valtakunnallista linjausta noudatellen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä tarkoittaa 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2005 tasosta ja lopun 20 prosentin kompensoimista hiilinieluja lisäämällä. Tavoitteita ja toimenpiteitä on kirjattu Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaanLinkki toiselle web-sivustolle., jota päivitetään tänä vuonna. Ilmastotyötä edistää maakunnallinen ilmastovastuujaosto. Ilmastotyön merkittävänä tukijana Varsinais-Suomessa toimii Valonia, Varsinais-Suomen liiton alainen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Lähes kaikilla Varsinais-Suomen kunnilla on oma ilmastosuunnitelma tai muutamalla sen laatiminen on juuri työn alla.

Lisätietoja Varsinais-Suomen ilmastotyöstä:

– Lounais-Suomessa on tehty pitkäjänteistä ja laaja-alaista yhteistyötä ilmastopäästöjen leikkaamiseksi. Tämä luo hyvän pohjan, kun niitä vaikeimmin saavutettavia päästövähennyksiä tavoitellaan, kertoo yksikönpäällikkö Pekka Salminen Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Salminen toimii myös Varsinais-Suomen ilmastovastuujaoston puheenjohtajana.

Pinottu pylväskaavio Lounais‑Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2005–2024. Päästöt on jaettu sektoreihin (mm. liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys, teollisuus ja sähkönkulutus). Kokonaispäästöt vähenevät selvästi tarkastelujakson aikana, erityisesti vuodesta 2010 alkaen, vaikka vuosittaista vaihtelua on. Suurimmat päästölähteet koko ajanjaksolla ovat liikenne sekä rakennusten lämmitys.
Lounais-Suomen kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain 2005–2024. Lähde: SYKE 2026, HINKU-laskenta ilman päästöhyvitystä.

 

Viivakaavio Lounais‑Suomen asukaskohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2005–2024. Päästöt ovat alussa noin 9 tonnia CO₂-ekvivalenttia per asukas ja vaihtelevat hieman 2000‑luvun lopulla, mutta kääntyvät selkeään laskuun 2010-luvulla. Vuoteen 2024 mennessä päästöt laskevat noin 4–5 tonniin per asukas. Kokonaistrendinä on tasainen pitkän aikavälin väheneminen.
Lounais-Suomen asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 2005–2024. Lähde: SYKE 2026, HINKU-laskenta ilman päästöhyvityksiä.

 

Donitsikaavio Lounais‑Suomen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta sektoreittain vuonna 2024. Suurin osuus päästöistä muodostuu tieliikenteestä (vaaleansininen sektori), jota seuraa maatalous (vihreä). Myös teollisuus ja rakennusten lämmitys muodostavat merkittäviä osuuksia. Pienempiä osuuksia edustavat sähkönkulutus, jätehuolto sekä muut yksittäiset sektorit. Kaavio havainnollistaa, että päästöt jakautuvat useille eri sektoreille, mutta liikenne ja maatalous ovat keskeisimmät lähteet.
Lounais-Suomen kasvihuonekaasupäästöjen osuudet sektoreittain 2024. Lähde: SYKE 2026, HINKU-laskenta ilman päästöhyvityksiä.

 

Myös valtakunnallisella tasolla päästöt jatkavat laskuaan

Valtakunnallisesti kuntien käyttöperustaiset kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myönteinen kehitys johtuu erityisesti energiantuotannon päästövähennyksistä. Pidemmällä aikavälillä ilmastopäästöt ovat laskeneet 39 prosenttia vuosina 2005–2024.

Suomen ympäristökeskus (Syke) laskee vuosittain käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä. Laskennassa ei ole mukana päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttö, teollisuuden sähkönkulutus eikä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä (LULUCF-sektori).

Hiilinielujen tilanteesta valtakunnallisesti voi hakea tietoa Syken julkaisemasta tuoreesta laskurista, jolla voi tarkastella hakkuiden vaikutuksia hiilinieluihin.

Elinvoimakeskukset palvelevat ilmastotyössä alueilla ja valtakunnallisesti

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneissa elinvoimakeskuksissa tehdään monipuolista ilmasto- ja kiertotaloustyötä alueiden kokonaiskestävyyden ja elinvoiman edistämiseksi. Alueellisten elinvoimakeskusten lisäksi ilmastokysymysten asiantuntemusta on saatavilla Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta (taakanjakosektori, kiertotalous) sekä Lapin elinvoimakeskuksesta (maankäyttösektori, sopeutuminen, maatalous).

Lähteet:

Lisätietoja

Lounais-Suomen elinvoimakeskus:
ympäristöasiantuntija Nina Myllykoski, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi

Valtakunnalliset ilmasto- ja kiertotalouspalvelut:
ilmastojakiertotalous@elinvoimakeskus.fi

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *