Suomen ympäristökeskus 17.12.2024: Syke on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelivat 7,7 ja 12,5 tCO2e välillä. Tästä kotitalouksien kulutuksen osuus on noin 82 prosenttia vaihdellen kunnan mukaan 6,1 ja 10,4 tonnin välillä. Kuntien hankintojen osuus on noin 12 prosenttia ja investointien loput 6 prosenttia.
”Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkeä kohden lasketun päästötason tulisi olla noin 2,5 tCO2e vuoteen 2030 mennessä ja laskea edelleen 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tästä ollaan vielä hyvin kaukana”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Päästösektoreiden osuudet vaihtelevat kunnan tilanteen mukaan. Esimerkiksi kasvavissa kunnissa investointien osuus on suurempi, kun taas terveyspalveluiden osuudet ovat suuremmat asukasikärakenteiltaan vanhemmissa kunnissa.
Vuoteen 2015 verrattuna kehitys on ollut myönteistä mutta hidasta. Yhteenlaskettuna kuntien kulutusperäiset päästöt laskivat 4,4 prosenttia. Kotitalouksien kulutuksen päästöt laskivat 4,3 prosenttia, kuntien hankintojen 4,2 prosenttia ja investointien 6,6 prosenttia. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, sillä muutokset vuodesta 2015 vaihtelevat suurimmillaan noin 29 prosentin päästövähenemästä 18 prosentin päästökasvuun.
Tutkijat pystyvät jo nyt ennakoimaan, että päästöt tulevat pienenemään selvästi seuraavissa laskennoissa. Tämä johtuu tuotannon, erityisesti energiasektorin puhdistumisesta. Tuotanto puhdistuu sekä kotimaassa että ulkomailla.
”Kulutuksen päästöjen alentamisen kannalta on olennaista, että päättäjät ja kunnat jatkavat ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää työtä. Ihanteellista olisi, jos asukkaille luotaisiin ympäristö, jossa ilmastoystävällisten valintojen tekeminen olisi helppoa ja itsestään selvää. Ihmisillä on arjessaan paljon muutakin olennaista kuin miettiä jatkuvasti kulutuksensa kestävyyttä. Kulutuksen ohjauksen pitäisi olla sisäänrakennettuna esimerkiksi hyödykkeiden hintoihin”, Karhinen sanoo.
