Kiertotalous on jo pitkään kasvattanut tunnettuuttaan niin julkisen sektorin kuin yritystenkin toiminnoissa. Kierto- ja biotalousratkaisujen lisääminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö on osa myös ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen strategiaa v. 2020–2023.
Yksittäisen ilmiön kasvavalla suosiolla on niin hyvät kuin huonot puolensa. Sanonnan ”ei ole kaikki kultaa, mikä kiiltää” sisältö on oleellista muistaa etenkin kiertotaloudesta puhuttaessa, sillä sen tarkasta määrittelystä ei toistaiseksi ole olemassa yhteisymmärrystä. Useissa määritelmissä on kuitenkin yhtenevinä piirteinä jätteiden määrän minimoiminen ja tuotteiden sekä materiaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään (vrt. Eurostat, 2019).
Ellen MacArthur Foundationin hieman laajemman määritelmän mukaan (2019) kiertotaloudessa jätteet ja saasteet suunnitellaan pois toiminnoista vähentäen samalla arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä (myös kasvihuonekaasupäästöthän ovat tosiasiallisesti tällä hetkellä jätettä). Samalla pyritään pitämään tuotteet ja materiaalit kierrossa ja käytössä mahdollisimman pitkään säilyttäen niihin varastoituneen energian. Kiertotaloudessa tulisi myös uudistaa luontosysteemejä säilöen hiiltä maaperään ja tuotteisiin. Tällä määritelmällä päästään jo pitkälle!
Kiertotalous kunnissa – mikä on kiertotalouskaupunki?
Kuntaliitto järjesti kesäkuun alussa kymmenettä kertaa kuntien ilmastokonferenssin. Tapahtuma kokoaa säännöllisesti yhteen asiantuntijoita ja kuntapäättäjiä keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia paikallisesta ilmastotyöstä: miten suomalaiset kunnat voisivat saavuttaa hiilineutraalisuuden jo vuonna 2030, kun valtakunnallinen tavoite on vasta vuonna 2035? Mitä ratkaisuja ja toimia kunnissa on jo toteutettu, ja millaisia kokemuksia niistä on saatu?
Konferenssin toisena päivänä perehdyttiin muun muassa kiertotalouden mahdollisuuksiin kunnissa ja kaupungeissa. Yhtenä mielenkiintoisena aiheena esiteltiin Sustainable Cities and Societies –julkaisussa ilmestynyttä, VTT:n tutkijoiden artikkelia kiertotalouskaupungeista (ks. Paiho ym., 2020). Tutkimuksen taustalla on VTT:n mukaan (2020) havaitut puutteet ja epäjohdonmukaisuudet kiertotalouskaupunkien kehityksessä, ja se, ettei yksikään kaupunki ole vielä oikeasti yltänyt kiertotalouskaupungin mittoihin.
Kuten artikkelissa taustoitetaan, aihe on todella ajankohtainen ja tärkeä, sillä yhä suurempi osa ihmisistä asuu nykyisin kaupungeissa. YK:n ennusteiden (UN, 2018) mukaan jopa yli kaksi kolmannesta maailman kaikista ihmisistä tulee asumaan kaupungeissa vuonna 2050. Kaupunkien väestönkasvu on haaste ennen kaikkea ympäristövaikutusten näkökulmasta: kaupungit kuluttavat jopa 70 % globaaleista resursseista ja energiasta sekä tuottavat 70 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä (EIB 2018), ja 70 % jätteestä (UN, 2016).
Miten voimme vastata näihin haasteisiin? Miten välttää kaupunkien yleisimmin kohtaamia vaikeuksia? Vastaus on siirtymä, jossa kunnat ja kaupungit viitoittavat tietä vanhasta lineaarisen talouden mallista kohti uutta kiertotalouden mukaista järjestelmää.
Resurssivirtojen sulkeminen, hidastaminen ja kaventaminen
Kiertotalouskaupungilla tarkoitetaan VTT:n mukaan kaupunkia, jossa keskitytään resurssivirtojen sulkemiseen, hidastamiseen ja kaventamiseen, kunhan on ensin hyödynnetty säästämisen, tehostamisen, resurssien jakamisen, palvelullistamisen ja virtualisoinnin potentiaali täysimääräisesti. Tämän lisäksi raaka-aine- ja energiatarpeet tulisi kattaa mahdollisimman pitkälle paikallisilla, uusiutuvilla luonnonvaroilla.
Menestyksekäs siirtymä edellyttää lisäksi, että kiertotalouskaupungiksi tähtäävä kunta
- määrittelee, mitä kiertotaloudella tarkoitetaan kunnassa
- tarkentaa valitut reitit, joita muutoksessa tullaan noudattamaan
- määrittelee tavoitteet, joihin tähdätään
- huomioi ja päättää konkreettiset keinot ja tiedostaa niitä koskevan lainsäädännön
- mahdollistaa siirtymän edellyttämät tukipalvelut, ja
- ylläpitää vuorovaikutteisuutta.
(Paiho ym., 2020)
Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa käytännössä? VTT:n mukaan siirtymä on paitsi konkreettisia toimia ja tekoja, joiden osana on välttämätöntä analysoida energia- ja materiaalivirrat liityntöineen ja reunaehtoineen, myös paikallisten toimijoiden tuottamia palveluita, sekä mitattavissa olevia tavoitteita, joiden turvin keskinäinen vertailu on mahdollista. Kiertotalouskaupungissa materiaalien elinkaari ei pääty energiantuotantolaitokseen tai loppusijoitukseen, vaan resurssivirtojen sulkemisen ansiosta syntyy uusia raaka-ainevirtoja tuotteiden valmistukseen.
Näiden raamien puitteissa, lisää kiertotalouskaupunkeja Suomeen!
Paavo Tertsunen
Erityisasiantuntija, kiertotalous
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Lähteet:
Ellen Macarthur Foundation. (2019.) What is the Circular Economy. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/what-is-the-circular-economy
ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen strategia 2020-2023. https://tem.fi/documents/1410877/0/AVI-ELY-Strategia_2020-2023_FI_uusi+%282%29.pdf/f28231ef-831a-3264-5f9b-b2e734541f8b/AVI-ELY-Strategia_2020-2023_FI_uusi+%282%29.pdf?t=1613991853902
European Investment Bank (2018). The 15 circular steps for cities. https://doi.org/10.2867/39283
Eurostat. (2019.) Circular economy – Overview. https://ec.europa.eu/eurostat/web/circular-economy
Kuntaliitto. (2021.) Kuntien ilmastokonferenssi. https://www.kuntienilmastokonferenssi.fi/
Paiho, S., Mäki, E., Wessberg, N., Paavola, M., Tuominen, P., Antikainen, R., Heikkilä, J., Rozado, C., A., Jung, N. (2020.) Towards circular cities – Conceptualizing core aspects. Sustainable Cities and Society, 59 (2020) 102143.
The United Nations Conference on Housing and Sustainable Urban Development (2016).The new urban agenda. http://habitat3.org/the-new-urban-agenda/
United Nations Department of Economic and Social Affairs. (2018.) 68% of the world population projected to live in urban areas by 2050, says UN. Retrieved August 23, 2019 https://www.un.org/development/desa/en/news/population/2018-revision-of-world-urbanization-prospects.html
VTT. (2020.) Kiertotalous tuli kaupunkien strategiaan – miten sille rakennetaan kestävä perustus? https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kiertotalous-tuli-kaupunkien-strategiaan-miten-sille-rakennetaan-kestava
