Y-lehti: Anne Ahtiainen 15.12.2015
Viime päivien uutisotsikot ovat täyttyneet Pariisin ilmastosopimuksesta ja EU:n kiertotalouspaketista. Reunaehdot ja velvoitteet, mutta myös mahdollisuudet luonnon kantokyvyn rajoissa tapahtuvalle kasvulle lisääntyvät vauhdilla. Vaikutuksia Suomen talouteen voidaan vielä vasta arvailla, mutta Suomen energia- ja cleantech-osaaminen, toimiva jätehuoltojärjestelmä ja yritysten materiaalitehokkuustoiminta ovat hyvä pohja kansainvälisten sopimusten menestyksekkääseen toteuttamiseen.
Ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on Suomenkin siirryttävä kohti kiertotalousyhteiskuntaa. Suomi on maa, joka todennäköisesti hyötyy kiertotaloudesta eniten, jos markkinat saadaan sille suotuisaksi, visioi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen Sitran kiertotalousseminaarissa joulukuun alussa. Komission kiertotalouspaketin mukaan esimerkiksi uudelleenkäyttö, ekosuunnittelu sekä jätteen synnyn ehkäiseminen voivat tuottaa nettosäästöjä jopa 600 miljardia euroa EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta.
Kiertotalouden yhteiskunnassa vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja jätteen määrää, on kyseessä sitten teollisuuden tuotteet tai luonnonvarat kuten erilaiset maa-ainekset. Luomalla ennakkoluulottomasti symbiooseja teollisuuden eri sektoreiden välille voidaan vaikuttaa myös yritysten liiketoiminnan positiiviseen kehittymiseen. Mutta pelkästään yksityisen sektorin ponnistelut eivät riitä kiertotalous- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Julkiset hankinnat yritysten pilotointialustana
Suomen julkinen sektori tekee hankintoja 30 miljardilla eurolla vuodessa eli viidenneksellä bruttokansantuotteesta. Näin merkittävällä summalla on väistämättä kytkös myös kiertotalouteen, jonka toivotaan ajattelu- ja toimintamallina läpäisevän tulevaisuudessa kaikki yhteiskuntasektorit. Komissio aikoo kiertotalouspaketin tiimoilta toteuttaa ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia toimia tukemalla innovatiivisten julkisten hankintojen yleistymistä sekä korostamalla uusissa tai tarkistetuissa kriteereissä kiertotalouden näkökohtia.
Ensi vuonna uudistuva Suomen hankintalainsäädäntö tulee asettamaan aikaisempaa enemmän vaatimuksia julkisten hankintojen ekologisuudelle. Esimerkiksi energiamerkityiden tuotteiden perustaso tulee olemaan paras saatavilla oleva energialuokka. EcoDesign -direktiivi puolestaan ohjaa tuotekehitystä jatkossa energiatehokkuuden sijasta enemmän kokonaisvaltaiseen resurssitehokkuuteen ja elinkaariajatteluun.
