TEM, YM 16.6.2025: Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.
Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) on asetettu luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet. Niiden mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä.
”Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Kiertotalouteen siirtyminen säästää luonnonvaroja ja on keino hillitä ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.
Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. EU on myös ehdottanut tiedonannossa Puhtaan teollisuuspolitiikan ohjelmaksi, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa kulutettavista materiaaleista 24 prosenttia tulisi olla kierrätettyjä tai uudelleen käytettyjä. Suomessa materiaalien kiertotalousaste oli 3,3 prosenttia vuonna 2023.
Pirkanmaan ja Uudenmaan liitot, yritykset Afry ja nollaE sekä Utajärven kunta ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Ministeri Multala on ilahtunut uusista sitoutujista ja kannustaa yrityksiä, kuntia ja muita organisaatioita lähtemään mukaan edistämään kiertotaloutta: ”Kiertotalous ei ole vain ympäristökysymys vaan myös talous- ja turvallisuuskysymys. Sen avulla voimme muun muassa vähentää riippuvuuttamme strategisesti tärkeistä materiaaleista ja teknologioista, pitkistä toimitusketjuista ja uusista luonnonvaroista. Lisäksi kiertotalouden periaatteet, kuten korjattavuus ja kierrätettävyys, tukevat huoltovarmuutta.”
