Ympäristöministeriö 27.6.2025: Puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.
Valtioneuvosto antoi perjantaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti ilmastotavoitteita kansallisen ilmastolain ja EU-velvoitteiden mukaisesti. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja.
Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt – joka tarkoittaa päästöjen ja niitä sitovien nielujen erotusta – laskivat vain yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Pikaennakkotiedon mukaan maankäyttösektorin päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna ja sektori oli merkittävä päästölähde. Ilman maankäyttösektoria Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat kuusi prosenttia.
Päästöt laskevat erityisesti energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus lähes puolittui ja turpeen kulutus laski yli kolmasosan edellisvuodesta. Sähköntuotannossa polttoon perustuva tuotanto on vähentynyt samalla kun tuulivoiman ja ydinvoiman määrä on kasvanut merkittävästi.
”Puhdas energiasiirtymä on jo nyt Suomen menestystarina. Meidän on tärkeää varmistaa, että Suomi säilyy houkuttelevana kohteena vihreille investoinneille myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on esimerkiksi luoda hiilidioksidin talteenoton ja edullisen puhtaan sähkön ympärille uutta teollista toimintaa, jolla korvata fossiilitaloutta”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
”Mutta kuten ilmastovuosikertomus osoittaa, tarvitsemme lisätoimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorilla – samalla maankäyttösektorin tietopohjaa tulee vahvistaa, jotta käytössämme on parhain ja ajantasaisin tieto ilmastopolitiikan tukena”, Multala jatkaa.
Metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi
Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Aiemmin metsät ja maaperä ovat olleet sektorin merkittävä nettonielu, mutta metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Uusimpien kasvihuonekaasuinventaariotietojen mukaan maankäyttösektori on ollut kokonaisuudessaan nettopäästölähde jo vuodesta 2018 lähtien ja metsät vuodesta 2021 alkaen.
EU:n LULUCF-asetus velvoittaa jäsenmaita nielujen ylläpitämiseen ja kasvattamiseen sekä päästöjen vähentämiseen. Kaudella 2021–2025 jäsenmaiden on varmistettava, ettei maankäyttösektorista aiheudu laskennallisia päästöjä. Tämän hetken arvioiden mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 velvoitteista ja myös vuoden 2030 tavoitteeseen on matkaa.
Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla Suomi ei saavuta velvoitteita.
Liikenteen päästöt kasvoivat
Liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta, koska uusiutuvaa polttoainetta jaeltiin vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on toistaiseksi merkittävin liikenteen päästöihin vaikuttava toimi. Jakeluvelvoite edellyttää, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava polttoaineen sekaan tietty osuus uusiutuvia polttoaineita.
Liikenteen sähköistyminen etenee melko hyvin, ja ladattavien autojen määrä kasvaa Suomessa kiihtyvää tahtia. Suomessa oli vuonna 2024 noin 285 000 ladattavaa henkilöautoa. Sähkön kulutus tieliikenteessä kasvoi 39 prosenttia. Autokanta ei kuitenkaan ole uudistunut vähäpäästöiseksi riittävän nopeasti ilmastotavoitteisiin nähden.
On epävarmaa, onnistuuko Suomi puolittamaan taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä EU:n velvoitteen mukaisesti. EU-tasolla asetetut taakanjakosektorin kiintiöt alitettiin vuosina 2021–2023, mutta pikaennakkotiedon mukaan vuoden 2024 Suomelle asetettu kiintiö ylittyi hieman. Päästövähennystahtia on vauhditettava, jotta varmistetaan taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen.
Maankäyttösektorin kehitys voi vaikuttaa taakanjakosektorin velvoitteiden saavuttamiseen. Tämän kauden EU-velvoitteiden mukaan, jos maankäyttösektorin tavoitteita ei saavuteta, siirtyisi vaje katettavaksi taakanjakosektorille. Suomen taakanjakosektorin velvoite on jo ennestään tiukka. Maankäyttösektorilta siirtyvän vajeen kattaminen taakanjakosektorin toimilla, kuten esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, olisi tarvittavan kokoluokan takia käytännössä mahdotonta.
Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa suunnitelmissa
Vuoden 2025 aikana päivitetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) ja energia- ja ilmastostrategia, jotka sisältävät lisätoimia, joilla edistetään ilmastolain tavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli vuoden 2024 aikana metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin. Hallituksen on tarkoitus linjata maankäyttösektorilla toteutettavista lisätoimista osana energia- ja ilmastostrategian valmistelua.
