Kaleva 23.7.2018 / Ossi Rajala
Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa ainakin pari miljardia nykyistä arvokkaampi – tehtävää on vielä paljon
Itämeren suojelukomissio Helcom on tänä vuonna julkaistussa Itämeri-raportissaan arvioinut myös sitä, minkälaista rahallista merkitystä meren huonolla kunnolla on.
”Itämeren alennustila ja rehevöityminen aiheuttavat Itämeren alueella vuosittain 3,8–4,4 miljardin tappiot. Alueen valtioiden kansalaisten hyvinvointi paranisi tämän verran, jos rehevöitymisessä ja kalakannoissa saavutettaisiin hyvä tila”, raportissa sanotaan
Itämeren virkistyshyödyn arvoksi raportissa arvioidaan 15 miljardia euroa vuosittain. Arvo voisi olla 1-2 miljardia suurempi, jos meriympäristön tila ei olisi monin paikoin kehno. Erityisesti Saksassa ja Ruotsissa virkistysarvot ovat suuria (4-5 miljardia euroa). Suomessakin virkistysarvo on yli miljardin.
Raportissa on tutkittu meren tilaa vuosina 2011–2016.
Raportin mukanaan meren saastumista on onnistuttu vähentämään, mutta erilaiset myrkyt, kuten elohopea, ovat yhä huolenaihe. Öljyvuotojen määrää on onnistuttu vähentämään.
Rehevöitymistä aiheuttavia typpi- ja fosforipäästöjä on viime vuosina onnistuttu suitsimaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.
”Rehevöityminen vaikuttaa 97 prosenttiin Itämeren alueesta ja 12 prosenttia on heikoimman luokan kunnossa. Ravinteiden pääsy maalta mereen on vähentynyt, mutta toistaiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ei yleisesti ottaen vielä näy meriluonnossa”, raportissa todetaan.
Kalakantojen osalta Itämerellä on havaittu alueellista vaihtelua. Kalaston monimuotoisuuden osalta tilanne on hyvä noin puolessa rannikkoalueista, mutta avomerialueista tilanne on hyvä vain Pohjanlahdella.
Meren pohjan on arvioitu häiriintyneen 40 prosenttisesti ihmisen toiminnasta.
Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden toimilla on vaikutusta meren tilaan. Veden rajallisen vaihtuvuuden takia ravinteet ja myrkyt laimenevat ja painuvat pohjasedimentteihin hitaasti. Näin päästöt näkyvät meriluonnossa pitkään.
Tänä vuonna Itämereen päätyy Helcomin arvion mukaan 826 000 tonnia typpeä ja 30 900 tonnia fosforia.
