Ruokahävikin vähentäminen alkaa ostoskorista, jatkuu jääkaapissa ja näkyy lopulta lompakossa
Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.-16.9.2018. Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Rahallisesti tämä vastaa 125 euron arvosta ruokaa.
Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti. Mukaan toimintaan voi liittyä kuitenkin mikä tahansa taho tai myös yksityishenkilö halutessaan. Osallistujat päättävät itse aktiivisuudestaan Hävikkiviikkoon liittyen; se voi olla vinkkien jakamista, aktiivisuutta keskusteluissa tai kokonainen kampanja aiheesta. Yhteistyökumppaniksi ilmoittautuminen on käynnissä nyt Hävikkiviikon verkkosivuilla.
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa
On arvioitu, että jopa 25-30 % kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. YK:n ja EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan menevät määrät eivät ole ihan yhtä suuria kuin maailmanlaajuisesti, mutta silti määrät pyörivät 10-15 % tuotetusta ruuasta eli 450 miljoonassa kilossa. Ruokaketjun eri osuuksissa ruokaa menee hukkaan eri verran:
- kotitalouksien ruokahävikki 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %
- ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20 %
- kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18 %
- teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa 20 %
- alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12 %
Suomessa ruokahävikkiä syntyy siis eniten kotitalouksissa. Sen takia Hävikkiviikko on suunnattu ensisijaisesti tavallisille kuluttajille, jotka joskus rohmuavat kaappinsa liian täyteen ruokaa eivätkä ennätä syödä kaikkea pois ennen pilaantumista.
Kuva: Kuluttaja-lehti 2018
Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta ja keittiötaitojen heikkoudesta
Maailmanlaajuisesti hukkaan menevällä ruualla voitaisiin ruokkia maapallon kaikki ihmiset. Kehittyvissä maissa ruokaa pilaantuu kehnojen kuljetus- ja säilytysvälineiden takia. Vauraammissa maissa ruokahävikki johtuu usein huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupan hyllylle päätyvät vain täydellisen näköiset tuotteet, sillä nuhjaantuneet vihannekset eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin kauniisti säilyneet sisarensa.
Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja sekä kahvia. Käyttökelpoisia tuotteita heitetään roskiin päivittäin. Parasta ennen -merkintä ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Parasta ennen on suositus, jonka jälkeen ruuan kunnon arvioimisessa tulee luottaa entistä vahvemmin omaan haju-, näkö- ja makuaistiinsa. Ruokaa heitetään eniten pois pilaantumisen vuoksi, mutta myös ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa ovat yleisiä syitä ruokahävikille.
Hävikkiviikon 10.-16.9.2018 aikana on tarjolla useita vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kauppakäynnistä ruuan säilyttämiseen. Tämän vuoden Hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys. Kuluttajia halutaan kannustaa taistelemaan yhdessä hävikkiä vastaan, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikin määrään omilla teoillaan ja valinnoillaan. Kuluttajien vaatiessa toimia myös kaupat, ravintolat, teollisuus ja alkutuotanto alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hävikkimääräänsä.
Jutun luvut ruokahävikin määristä ovat Hävikkiviikon sivuilta.
Lue lisää
> Muista käyttää aihetunnistetta #hävikkiviikko teemasta keskustellessasi
