Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut 16.8.2021 ennakkotiedot kuntien vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Varsinais-Suomen päästöjen muutos noudattelee koko maan päästökehityksen trendejä.
Suurin muutos tapahtui sähkön käytön päästöissä, jotka laskivat edellisvuodesta Varsinais-Suomessa 20,8 % ja koko maassa 20,3 %. Suurta laskua selittävät poikkeuksellisen leuto talvi ja sähköntuotannon siirtyminen fossiilisista polttoaineista tuulivoimaan. Tuulivoiman tuotanto kasvoi Varsinais-Suomessa 45 %, kun Verhonkulman tuulivoimapuisto aloitti toimintansa Marttilan kunnassa.
Varsinais-Suomen suurimmat päästölähteet olivat tieliikenne (27 %), maatalous (17 %) ja kaukolämpö (11 %). Tieliikenteen päästöt kuitenkin laskivat edellisvuodesta 6,1 %. Laskun voidaan olettaa johtuvan osittain koronan aiheuttamasta liikenteen vähentymisestä, mutta myös ajoneuvojen tehokkuuden paranemisesta ja sähkökäyttöisten autojen yleistymisestä.
Kaukolämmön päästöt laskivat vuoden sisällä lähes 10 %. Tämä selittyy kivihiilen ja turpeen käytön vähentymisellä lämmöntuotannossa. Kaukolämmön laskenta ei sisällä biomassan korjuun vaikutuksia maakäyttösektorin kasvihuonekaasutaseisiin. Öljylämmityksestä siirtyminen vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin on vähentänyt öljylämmityksen päästöjä noin 8 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Varsinais-Suomen päästöt ovat kolmanneksi pienimmät vertailtaessa väkilukuun suhteutettua päästötasoa muihin maakuntiin. Kun Varsinais-Suomessa päästöjä syntyi 5,5 ktCO2e, Uudellamaalla luku oli vain 3,9 ktCO2e ja Pirkanmaalla 5,3 ktCO2e. Erot maakuntien välillä liittyvät pääosin maantieteellisiin ominaisuuksiin, elinkeinorakenteisiin ja lämmöntuotantoon.
Nyt julkaistut päästötiedot ovat ennakkotietoja, ja lopullinen laskelma julkaistaan keväällä 2022. Liikenteen, f-kaasujen ja maatalouden osalta laskenta vastaa jo nyt melko hyvin lopullisia lukemia, mutta teollisuuden ja kaukolämmön päästöjen laskentaan liittyy epävarmuuksia, joiden vuoksi lukemat voivat vielä muuttua.
Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitetussa oletuslaskennassa sovelletaan Hinku-laskentasääntöjä. Hinku-laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan Suomessa tuotetun keskimääräisen sähkön päästöjen mukaan. Kuntien alueella tapahtuva tuulivoiman tuotanto otetaan erikseen huomioon laskemalla kunnalle tuulivoimantuotannosta päästöhyvitys.
Kulutus mukaan päästölaskentaan
SYKE pyrkii jatkuvasti kehittämään päästölaskentaa ja ensi vuonna laskennassa tullaan käyttöön perustuvien päästöjen lisäksi huomiomaan kulutuksen päästöt. Kulutuksen päästöt syntyvät kuntien, yritysten ja kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta ja investoinneista. Laskennassa huomioidaan tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju, ja päästöt otetaan laskentaan kokonaisuudessaan fyysisestä syntypaikasta riippumatta.
Kulutusperusteinen laskenta tuo uutta näkökulmaa päästöjen alueelliseen jakautumiseen ja tukee kuntien ilmastotyötä nykyisen järjestelmän lisänä.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Lisätietoja
- Suomen ympäristökeskuksen tiedote: Kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia vuonna 2020
- Kuntien päästökehitys
- Päästötietopalvelu
- Päästölaskennan menetelmä
- Kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu kunnille
