Turun Sanomat 8.4.2016: Suomen ensimmäinen tekstiilijätteen kierrätys- ja jalostuskeskus voi olla Turun Topinojalla totta parin vuoden päästä. Valmistelu on päässyt hyvään vauhtiin. Turun seudun työttömien toimipisteessä Kanslerintiellä järjestetyn poistotekstiilien jakamistempaus sai lentävän lähdön, kun jo aamupäivän parin ensimmäisen tunnin aikana lumppukasoille oli piisannut penkojia kuin pipoa. Tempauksen tarkoituksena on kerätä pohjatietoa tekstiilikuidun jatkojalostusyksikön perustamista varten…
Jatka lukemistaPyhäjärven antimet hurmasivat ruoka-alan ammattilaiset
Eintarviketoimialan päällikkö Marko Jori Puhdas vesi, Paremmat evä(ä)t -blogi: Järvikalaa NAM! oli omalla osastollaan Helsingissä Gastro –messuilla 16.-18.3.2016 välittämässä maukkaiden, ravitsemuksellisesti erinomaisten, vähähiilisten ja ekologisten järvikalatuotteiden ilosanomaa ruoka-alan ammattilaisille. Viestinnän tukena meillä oli oma kalajoukkue pelaajakortteineen, ja tietysti pohjoista naapuria vietiin murskalukemin 6-0! Osastolla myös maistatettiin paikallista uutuustuotettamme, Järvikalapihviä. Vaatimattomina satakuntalaisina pohdiskelimme etukäteen, että mahtaako…
Jatka lukemista
Porissa taltutetaan ruokahävikkiä
Porin kaupunki haastaa kunnat ruokahävikin vähentämiseen ruokapalveluissaan. Erityisesti haaste heitetään muille Ravinneneutraali kunta (RANKU) –hankkeen kunnille: Mynämäki, Nakkila, Taivassalo, Turku ja Vehmaa. Porissa on tartuttu ruokahävikin vähentämiseen organisoimalla ylijäämäruuan hyödyntäminen tehokkaasti. Ensimmäinen askel ruokahävikin pienentämisessä on nykytilanteen selvittäminen ja ongelman ymmärtäminen. – Olemme kartoittaneet koulujen ja päiväkotien ruokahävikkiä seurantojen avulla. Keittiöt ovat punninneet ja kirjanneet…
Jatka lukemistaLanta kiertoon Pyhäjärviseudulla
Pyhäjärvi-instituutin Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogi: Lanta on arvokas ravinteiden lähde. Sen sisältämä orgaaninen aines auttaa myös ylläpitämään maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoituskäyttöön sisältyy myös ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan käyttö voi olla työlästä ja riskialtista. Hyödyntämisen yhteydessä on varmistettava, että ravinteet tulevat kasvien käyttöön sen sijaan, että ne päätyvät rehevöittämän vesistöjä tai aiheuttavat päästöjä ilmaan….
Jatka lukemistaIdeahaku Raki2-hankkeille käynnistyy: painopiste konkreettisissa vesiensuojelutoimissa
Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman (Raki) toinen vaihe on käynnistynyt osana pääministeri Sipilän hallituksen Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon -kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia myös Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi ja ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Yhtenä toimenpiteenä on Raki-ohjelman toinen vaihe vuosina 2016–2019 eli niin sanottu Raki2. Raki-ohjelman tavoitteena on,…
Jatka lukemistaTulkaa talvet takaisin!
Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala pohtii blogissaan talvien muuttumista ja se vaikutusta vesiin. ”…Milloin viimeksi on ollut hankikantoja? Itse muistan 2000-luvulta yhden talven, jolloin pääsin kotiovelta hiihtelemään hankikannoilla Kiukaisten ja Euran peltoaukeilla. Pääosin talvet ovat olleet hyvin leutoja, lyhyitä ja vaihtelevia. Sateet ovat viime talvina tulleet pääosin vetenä ja talvitulvat ovat olleet lähes jokavuotisia. Vesistöillemme leutojen,…
Jatka lukemista
