Tiedätkö sinä, mitä Saaristomerelle kuuluu juuri nyt? Saaristomeren Biosfäärialueen koordinoima ja yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun yliopiston kanssa toteutettava teemavuosi Saaristomeri 2025 pyrkii vastaamaan juuri tähän kysymykseen. Miten Saaristomeri voi, mistä sitä uhkaavat haasteet koostuvat ja miten niihin voidaan pureutua. Vuoden tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaista Saaristomereen liittyvää tutkimusta ja tieteellistä tietoa erilaisten tapahtumien ja…
Jatka lukemista
Webinaarissa esitellään eri rahoitusvaihtoehtoja kosteikkojen perustamiseen, kunnostamiseen ja hoitoon. Webinaarissa kuulet ELY-keskusten kautta haettavista tuista ja avustuksista sekä Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi kerrotaan, mistä voit kysyä lisätietoja, kun kosteikkohanke on kohdallasi ajankohtainen. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Ohjelma ja teams-linkki (maaseutuverkosto.fi) »
Jatka lukemista
Mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta vuonna 2025? Ilmastobarometrin ja luontobarometrin tulokset julkaistaan maanantaina 17. maaliskuuta. Ilmastobarometri ja luontobarometri ovat kansalaisille suunnattuja kyselytutkimuksia, jotka selvittävät suomalaisten ilmastonmuutosta ja luontokatoa koskevia näkemyksiä ja asenteita. Mitä kansalaiset odottavat kuntapäättäjiltä ja kuntien ilmasto- ja luontotyöltä alue- ja kuntavaalien alla? Barometrit julkistetaan ensimmäistä kertaa yhtä aikaa. Tulosten julkistuksen yhteydessä…
Jatka lukemistaYM 28.2.2025: YK:n luontokokouksen jatko-osassa Roomassa löydettiin yhteisymmärrys luonnon monimuotoisuutta tukevan rahoitusarkkitehtuurin kehittämisestä sekä maiden luontotyön seurannasta ja yhteisestä arvioinnista. ”Tämä on ennen muuta monenkeskisen yhteistyön voitto. Erittäin haasteellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa maat onnistuivat näyttämään, että vuosikausia hiertäneistä kysymyksistä voidaan kuitenkin löytää yhteinen sävel. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen meillä on selkeät askelet, joilla etenemme työssä luontokadon pysäyttämiseksi”,…
Jatka lukemista
Museoviraston julkaisema Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva – jääkaudesta nykyhetkeen on ensimmäinen valtakunnallinen esitys virtavesiympäristöjen kulttuuriperinnöstä. Tilannekuva keskittyy jokiin ja puroihin sekä niiden välittömään ympäristöön. Pääosassa ovat arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennusperintö, mutta mukana on myös maisemia ja aineetonta kulttuuriperintöä. Tarkastelun pohjana ovat arkeologian ja rakennetun kulttuuriperinnön valtakunnalliset paikkatietoaineistot. Paikkatietojen kautta nousevat esiin myös maantieteellisten alueiden erot ja erityispiirteet…
Jatka lukemistaELY-keskus 27.1.2025: Viljelijät ovat ottaneet merkittävän roolin Itämeren suojelussa levittämällä kipsiä pelloilleen. Haku peltojen kipsikäsittelyyn on jälleen avattu. Jo ensimmäisenä päivänä saapui kymmeniä uusia hakemuksia. Viljelijät ovat ryhtyneet toimiin meren tilan parantamiseksi levittämällä maanparannuskipsiä pelloilleen. Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen vesiensuojelutoimenpide ja yli 2 000 viljelijää on jo lähtenyt mukaan. KIPSI-hankkeessa kipsin levitystä on kohdennettu alueille,…
Jatka lukemistaSyke 23.1.2025: Kansallisen pölyttäjäseurannan kahden ensimmäisen vuoden tulokset tuovat näkyväksi maamme pölyttäjälajiston monipuolisuuden. Eri elinympäristöissä esiintyy toisistaan selvästi eroavaa lajistoa, josta merkittävä osa on vielä puutteellisesti tunnettua. Laajasti eri puolilla Suomea tehtävä seuranta on auttanut tunnistamaan eri elinympäristöille tyypilliset pölyttäjälajit. Kahden ensimmäisen vuoden otannassa havaittiin yli 30 000 yksilöä yhteensä 380 pölyttäjälajista, mikä on yli…
Jatka lukemistaYM 22.1.2025: Viime päivinä on uutisoitu tiedepaneelien työn tarkastelemisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä. Keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kanslian valmistelua tarkemmin siten, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina. ”Ympäristöministeriön näkökulmasta olemme korostaneet, että valmistelussa on turvattava ilmasto- ja luontopaneelien lakisääteiset tehtävät ja paneelin riippumattomuus. Pidämme tärkeänä laaja-alaista keskustelua…
Jatka lukemista
LUKE 15.1.2025: Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori (LULUCF) oli edelleen päästölähde vuonna 2023. Myös metsämaan nielu on muuttunut päästöksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Maankäyttösektorin nettonielu on pienentynyt vuodesta 2010 lähtien, ja maankäyttösektori muuttui nettopäästöksi vuonna 2018 (kuva 1). Maankäyttösektorin muutosta nettonielusta päästöksi selittävät lisääntyneet hakkuut, turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja…
Jatka lukemista
Nesslingin säätiö vauhdittaa luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta rahoittamalla tutkimusta ja tutkimukseen pohjautuvaa toimintaa. Vuonna 2025 säätiö myöntää ylimääräiset miljoona euroa Murros-haun kautta hankkeille, jotka tuottavat ymmärrystä, tuoreita näkökulmia ja tutkimuspohjaisia ratkaisuja rakenteellisesta ylikulutuksesta irtautumiseksi. Murros-haku lanseerataan hybriditilaisuudessa 5.2. klo 9–10. Osallistua voi paikan päällä Helsingissä (Puistokatu 4) tai tilaisuutta voi seurata striiminä ja myöhemmin tallenteena….
Jatka lukemista
