Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus Perinnebiotooppeja ovat perinteisen karjatalouden ylläpitämät kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joille on muodostunut ainutlaatuisia elinympäristöjä. Laidunnus ja niitto ovat pitäneet kasvillisuuden matalana ja maiseman avoimena, luoden samalla suotuisat olosuhteet niittyjen lajistolle. Perinnebiotooppien määrä on kuitenkin laskenut romahdusmaisesti sekä niiden laatu on heikentynyt, ja nykyään jopa neljännes uhanalaisista…
Jatka lukemistaÄänimaisema on osa kulttuuriympäristöä
Äänimaisema on osa kulttuuriympäristöä Anne Savola, ympäristöasiantuntija, Satakuntaliitto Sumuinen maisema, edessäni sokerijuurikaskasa, näkyvyys noin 100 metriä. Edestä, takaa ja sivuilta kuuluvat juurikkaiden nostokoneiden äänet. Seison keskellä Leistilänjärven peltoaukeaa, mutta en näe nostokoneita. Aurinko paistaa sumuverhon takaa, voimajohtopylväiden yläosat alkavat paljastua sumuverhon takaa. Kaukaa metsän reunan suunnasta kuuluu myös liikenteen ääniä, varikset raakkuvat. Mutta mitä nyt…
Jatka lukemistaKansalliset kaupunkipuistot juurruttavat asukkaat arjen arvokkaaseen ympäristöön
Kansalliset kaupunkipuistot juurruttavat asukkaat arjen arvokkaaseen ympäristöön – haasteena tunnettuus Heli Nukki, projektipäällikkö, Porin kaupunkisuunnittelu Kansalliset kaupunkipuistot tarjoavat kaupunkiympäristössä laajan kattauksen kulttuuri- ja luontoympäristöjen arvokohteita. Puistoja on Suomessa kymmenen, kullakin oma erityinen tarinansa ja merkityksensä suomalaisten kaupunkien kehityshistoriassa. Kansalliset kaupunkipuistot ovat olleet mukana maankäyttö- ja rakennuslaissa jo parikymmentä vuotta. Silti yhä edelleen ne ovat kovin…
Jatka lukemistaKulttuuriympäristöt maakuntakaavoituksen näkökulmasta
Kulttuuriympäristöt maakuntakaavoituksen näkökulmasta Susanna Roslöf, vt. alueiden käytön johtaja, Satakuntaliitto Kulttuuriympäristöt ovat keskeisiä omaleimaisuutta, identiteettiä ja viihtyvyyttä luovia tekijöitä, jotka kertovat kulttuurin eri vaiheista sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, jossa osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja ohjataan muuta maankäytön suunnittelua siten, että kulttuuriympäristön vaalimisen tavoitteet saavutetaan. Suomi…
Jatka lukemistaRakennuskulttuuritalo Toivo
Neuvoja korjausrakentamiseen Rakennuskulttuuritalo Toivosta Alkuperäinen teksti: Tuulikki Kiilo, intendentti, Rakennuskulttuuritalo Toivo Satakunnan Museo perusti korjausrakentamiskeskuksen, Rakennuskulttuuritalo Toivon, syyskuun alussa 1995 hallinnassaan olevaan puutalokiinteistöön Porin keskustan tuntumassa Viidennessä kaupunginosassa. Tontilla on neljä hirrestä rakennettua asuinrakennusta ja ulkorakennus, jotka on rakennettu 1800-luvun alun ja vuoden 1907 välisenä aikana. Rakennuskulttuuritalo Toivon toiminta-ajatuksena on tarjota vanhojen rakennusten korjaajille neuvoja…
Jatka lukemistaKulttuuriympäristön selvitykset kuntakaavoituksessa
Kulttuuriympäristön selvitykset kuntakaavoituksessa Juha Mäkelä, yleiskaavasuunnittelija, Porin kaupunki Kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) edellyttää, että kaavoitus perustuu riittäviin selvityksiin. Ilman selvityksiä laadittava kaava ei siis täytä kaavalle laissa määritettyjä sisältövaatimuksia. Selvitykset ovat edellytys, paitsi saada riittävä perustieto suunnittelualueesta, myös suunnitelman vaikutusten arvioinnin perusta. Laadittavat selvitykset voivat liittyä vaikkapa liikenteeseen, väestönkehitykseen,…
Jatka lukemistaPerinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta (Varsinais-Suomi)
Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöministeriö on tänä vuonna käynnistänyt Helmi-elinympäristöohjelman, joka tarttuu luontomme uhanalaistumisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen katoamiseen. Helmi-ohjelman on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 ja se perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisinta luontoamme ja jopa neljännes uhanalaisista lajeista on riippuvainen näistä ainutlaatuisista ympäristöistä. Helmi-ohjelmassa peruskunnostetaan perinnebiotooppeja ja kasvatetaan niiden pinta-alaa. Elinympäristöjen…
Jatka lukemistaAarteita maan alla – metallinetsintä jakaa mielipiteitä
Aarteita maan alla – metallinetsintä jakaa mielipiteitä Leena Koivisto, arkeologi, Satakunnan Museo Metallien etsiminen metallinpaljastimella on yleistynyt voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana ja pelloilla kulkevat ”piipparoijat” ovat tuttu näky. Aikaisemmin metallinpaljastinta käytettiin lähinnä kadonneiden esineiden, kuten pudonneen sormuksen tai autonavaimien etsimiseen. Nyt metallinetsinnästä on tullut kiinnostava ja koukuttava harrastus, jossa ulkoilu ja kotiseutututkimus yhdistyvät löytämisen…
Jatka lukemistaRakennusperintö kiristyvän kuntatalouden kurimuksessa
Rakennusperintö kiristyvän kuntatalouden kurimuksessa Liisa Nummelin, rakennustutkija, Satakunnan Museo Suomessa väestö ei enää kasva kuin muutamissa suurimmissa kaupungeissa. Satakunnassa asukasmäärä pysyy suunnilleen ennallaan enää vain Porissa ja Eurajoella. Kaikkialla muualla väki vähenee ja eniten vähenemistä tapahtuu nuorimmissa ikäluokissa, jotka toisaalta tarvitsevat monipuolisesti julkisia palveluita ja toisaalta tuovat eniten verotuloja kunnan kassaan. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan…
Jatka lukemistaVedenalaiset muinaisjäännökset Satakunnassa
Vedenalaiset muinaisjäännökset Riikka Tevali, meriarkeologi, Museovirasto Satakunta on merellinen maakunta, jonka elinkeinot ovat pohjautuneet vahvasti merenkulkuun. Voidaan sanoa, että näin on edelleen, sillä Rauman laivanrakennus ja Porin satamatoiminta kuuluvat Suomen huomattavimpiin teollisuuden aloihin. Satakunnasta vedenalaisia arkeologisia kohteita tunnetaan yhteensä 106 (19.10.2020). Näistä 43 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjäännöksiksi, joita ovat muun muassa sellaiset hylyt ja hylyn…
Jatka lukemista
