Kategoria: Kulttuuriympäristöohjelmat | Sivu 5

Varsinais-Suomen ensimmäinen kulttuuriympäristöteko -palkinto luovutettiin Rakennusperinteen Ystävät ry:lle

Varsinais-Suomen ELY-keskus uutisoi 31.3.2021 Rakennusperinteen Ystävät ry:lle myönnetystä Kulttuuriympäristöteko -palkinnosta. Palkinto luovutettiin 30.3.2021. Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä on myöntänyt Rakennusperinteen Ystävät ry:lle Kulttuuriympäristöteko -palkinnon. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa ja sen tarkoitus on rohkaista ja innostaa kulttuuriympäristön vaalimiseksi tehtävään työhön. Yhdistyksen toimipaikkaa, Turussa Puolalanmäellä sijaitsevaa maakunnallisesti arvokasta Iso-Puolalan pihapiiriä rakennuksineen, on kunnostettu perinteitä kunnioittaen. Kohde on hieno esimerkki…

Jatka lukemista

Ikuisista muistomerkeistä nykytaiteen hetkellisyyteen

Ville-Matti Rautjoki apulaisintendentti, Turun museokeskus Varsinais-Suomen pitkä julkisen taiteen perinne Julkinen taide on jo pitkään ollut osa rakennettua kulttuuriympäristöä Varsinais-Suomen alueella. Turun ja samalla Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksen avulla rahoitettu teos, Carl Eneas Sjöstrandin H. G. Porthanin muistomerkki, paljastettiin tuomiokirkon viereen vuonna 1864. Henkilöiden ja tapahtumien muistoksi suunnitellut muistomerkit ja -laatat ovatkin yleisimpiä julkisen taiteen aiheita eri puolilla maakuntaa. 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien toteutukset ovat laajentuneet kiinteiksi osiksi uudisrakennuksia ja erilaisia muita rakenteita. Mikä julkinen taide ja kuka sitä rahoittaa? Julkisen…

Jatka lukemista

Lenholman haka voitti Vuoden 2020 maisemateko -kilpailun

Arvokas perinnebiotooppi Lenholman haka Paraisilla vei voiton Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä valtakunnallisessa Niityn lumo – Vuoden maisemateko -kilpailussa. Maisematekokilpailun teema ”Niityn lumo” kannusti suomalaisia hoitamaan ja edistämään erilaisten niittyjen monimuotoisuutta. Kilpailun raati nosti Lenholman haan voittajaksi 17 maakunnallisen tunnuksen saaneista teoista. Saariston Rengastien varrella sijaitsevan Lenholman haan perinnemaisema muodostuu monimuotoisesta ja mosaiikkimaisesta laidunalueesta, jossa erilaiset…

Jatka lukemista

Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma on nyt julkaistu!

Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma on nyt päivitetty ja uudistettu kokonaisuudessaan verkkosivuiksi. Kauttaaltaan päivitetty kulttuuriympäristöohjelma jatkaa jo vuonna 1995 aloitettua työtä kulttuuriympäristötietouden lisäämisessä ja satakuntalaisen kulttuuriympäristön hoidon sekä kehittämisen parissa. Ohjelma tarttuu ajankohtaisin aiheisiin ja katsastaa kulttuuriympäristön nykytilaan. Satakunnan kulttuuriympäristön hyvinvointia ja arvoa on ylläpidetty jo pitkään. Ensimmäinen kulttuuriympäristöohjelma julkaistiin pari vuosikymmentä sitten, eivätkä sen tärkeimmät tavoitteet kulttuuriympäristötiedon…

Jatka lukemista

Satakunnan historialliset puutarhat

SATAKUNNAN HISTORIALLISET PUUTARHAT Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori, Turun yliopisto ja Katrina Virtanen, FM, vapaa tutkija Satakunta on Suomen vanhaa ydinasutusaluetta ja tämä näkyy myös sen puutarhoissa. Entisinä kovina aikoina puutarhat ovat olleet ylellisyyttä, joihin vain harvoilla oli varaa ja jotka levisivät maahan hitaasti. Leviämiskanavana toimivat säätyläiset, ennen muuta aatelissukuiset kartanonomistajat ja papit, jotka perustivat mailleen…

Jatka lukemista

Julkinen taide – kulttuuriympäristön rikastuttaja

Julkinen taide – kulttuuriympäristön rikastuttaja Anni Saisto, tutkimuspalveluiden intendentti, aluetaidemuseotoiminta, Porin taidemuseo Julkinen taide Satakunnassa Ulkoveistokset, muistomerkit, seinämaalaukset ja muu julkinen taide rikastuttavat monen satakuntalaisen paikkakunnan kaupunkikuvaa. Sotamuistomerkeillä on maakunnassa pitkä historia, niistä varhaisimmat ovat valkoisten muistomerkkejä. Sittemmin toteutettiin myös toisessa maailmansodassa kaatuneiden ja punaisten muistomerkkejä. Ne sijoittuvat useimmiten hautausmaille. Maakunnan varhaisimpiin, 1920-luvulla toteutettuihin ulkoveistoksiin…

Jatka lukemista

Vanhan Rauman asemakaavatyö

Vanhan Rauman asemakaavatyö – tonttikäyntejä ja haastatteluja Mervi Tammi, kaavoitusarkkitehti ja Henri Raitio, kaavoitusarkkitehti, Rauman kaupunki Vanha Rauma on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1991 ensimmäisenä Suomessa samaan aikaan Suomenlinnan kanssa. Vanha Rauma edustaa listalla pohjoismaista puukaupunkiperinnettä. Alue on säilynyt hyvin ja kokonaisena ja se on edelleen kaupungin keskusta. Vanha Rauma on alueena laaja noin 29…

Jatka lukemista

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta Satakunta

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus Perinnebiotooppeja ovat perinteisen karjatalouden ylläpitämät kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joille on muodostunut ainutlaatuisia elinympäristöjä. Laidunnus ja niitto ovat pitäneet kasvillisuuden matalana ja maiseman avoimena, luoden samalla suotuisat olosuhteet niittyjen lajistolle. Perinnebiotooppien määrä on kuitenkin laskenut romahdusmaisesti sekä niiden laatu on heikentynyt, ja nykyään jopa neljännes uhanalaisista…

Jatka lukemista

Äänimaisema on osa kulttuuriympäristöä

Äänimaisema on osa kulttuuriympäristöä Anne Savola, ympäristöasiantuntija, Satakuntaliitto Sumuinen maisema, edessäni sokerijuurikaskasa, näkyvyys noin 100 metriä. Edestä, takaa ja sivuilta kuuluvat juurikkaiden nostokoneiden äänet. Seison keskellä Leistilänjärven peltoaukeaa, mutta en näe nostokoneita. Aurinko paistaa sumuverhon takaa, voimajohtopylväiden yläosat alkavat paljastua sumuverhon takaa. Kaukaa metsän reunan suunnasta kuuluu myös liikenteen ääniä, varikset raakkuvat. Mutta mitä nyt…

Jatka lukemista

Kansalliset kaupunkipuistot juurruttavat asukkaat arjen arvokkaaseen ympäristöön

Kansalliset kaupunkipuistot juurruttavat asukkaat arjen arvokkaaseen ympäristöön – haasteena tunnettuus Heli Nukki, projektipäällikkö, Porin kaupunkisuunnittelu Kansalliset kaupunkipuistot tarjoavat kaupunkiympäristössä laajan kattauksen kulttuuri- ja luontoympäristöjen arvokohteita. Puistoja on Suomessa kymmenen, kullakin oma erityinen tarinansa ja merkityksensä suomalaisten kaupunkien kehityshistoriassa. Kansalliset kaupunkipuistot ovat olleet mukana maankäyttö- ja rakennuslaissa jo parikymmentä vuotta. Silti yhä edelleen ne ovat kovin…

Jatka lukemista