Turun Sanomat 21.2.2018 Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio perää aliokirjoituksessaan ravinneomavaraisuuteen pyrkimistä. Riippuvuus mineraalipohjaisista tuontilannoitteista ja energiasta on riski ruokajärjestelmälle. Suomessa hukataan maatalouden sivuvirtoja, joista voisi valmistaa lannoitteita. Kierrätykseen sopivat ravinnepitoiset materiaalit sisältävät myös orgaanista ainetta, joka parantaa maan tuottokykyä ja lisää hiiltä maaperään, mikä on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Jatka lukemistaOripäässä tehdään uudenlaista luomulannoitetta
Alueviesti 20.2.2018 Oripäässä, Farmimuna Oy:ssä on ryhdytty valmistamaan uutta luomulannoitetta, jonka raaka-aine on yhtiön perhetilan omasta kanalasta. Tilan tuotanto on GMO-vapaata. Lanta hygienisoidaan kuumennuskäsittelyllä, jonka jälkeen sen jauhetaan, rakeistetaan ja kuivataan. Lannoitteessa ei ole lääkejäämiä eikä eläinperäisiä aineksia.
Jatka lukemista
Kiertotaloustietoa kouluopetukseen
Tuorlan maaseutuopistolla järjestettiin Kiertotalous koulumaailmassa -seminaari 16.11.2017. Opettajille ja muille kasvattajille tarkoitetussa tilaisuudessa pohdittiin alustusten, toimintapisteiden sekä paneelikeskustelun kautta miksi ja miten kiertotalouden tulisi näkyä koulumaailmassa. Tilaisuuden järjesti Valonia yhteistyössä Varsinais-Suomen Liiton, Lounais-Suomen ympäristökasvatusverkoston sekä CIRCWASTE -hankkeen kanssa. Lue lisää >> Kiertotalouden tulisi näkyä myös koulumaailmassa (valonia.fi)
Jatka lukemistaJulkisiin ruokahankintoihin tarjouksia lähituottajilta
Valonia järjestää varsinaissuomalaisille ruoan alkutuottajille ja ensiasteen jalostajille koulutusta ruokatarjousten laatimiseen. Lisäksi koulutuksissa kerrotaan yritysten välisistä yhteistyömuodoista ja omien tuotteiden markkinoinnista. Koulutukset järjestetään Loimaan Alastarolla ja Mynämäellä. Lue artikkeli Valonian joulukuun uutiskirjeestä >> Ruuantuottajia koulutetaan tarjoamaan julkisiin keittiöihin
Jatka lukemista
Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä
Ravinteiden kiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa 2017-2019 Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen). Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyjen (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti…
Jatka lukemista
Parannusta peltomaan kasvukuntoon
Parannusta peltomaan kasvukuntoon – vesistökin hyötyy Tammikuun aikana miniseminaarit Salossa ja Kankaanpäässä. Salo, Astrum-keskus (Salorankatu 5-7, Salo) maanantaina 8. tammikuuta klo 9.45-14 Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu 14 maanantaina 22. tammikuuta klo 12-15.30 Tule päivittämään tietosi ajankohtaisista, peltomaan kasvukuntoa parantavista ja vesistöjen kuormitusta vähentävistä mahdollisuuksista. Maanviljelyn ja vesienhoidon yhteisenä haasteena on maa-aineksen sekä ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta, viljelykasvien ulottuvilta…
Jatka lukemistaRavinteiden kierrätyksen moniottelu
Turun Sanomat 28.11.2017
Jatka lukemista
Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.
Itämerihaasteen valtakunnallinen verkostoitumisseminaari Kestäviä tulevaisuudennäkymiä muuttuvalla merellä – Itämerihaaste 10 vuotta 14.12.2017 Helsinki Tänä vuonna teemana ovat uudet viitekehykset, haasteet ja tavoitteet Itämeri-työssä. Lisäksi esitellään tietysti konkreettisia verkostokumppaneiden toteuttamia Itämeri-ja vesiensuojeluaktiviteetteja. Ohjelmassa on: Kansainvälisiä ja valtakunnallisia tuulia merensuojelussa, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutos, Itämeren uusi tila-arvio sekä Suomen Itämeren alueen strategia ja merenhoidon toimenpideohjelma…
Jatka lukemista
Järvikalaa NAM! -hankkeen loppuseminaari 13.12.
Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM! -hankkeen keskeiset tulokset ja hankkeessa luodut ratkaisut esitellään loppuseminaarissa Helsingissä ke 13.12.2017. Lisäksi pohditaan sisävesikalastuksen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Ilmoittaudu pe 1.12. mennessä. Satakunta tuottaa vuosittain miljoonia kiloja vesien viljaa niin mereltä kuin sisävesiltäkin. Perinteisten arvokalojen rinnalle olemme onnistuneet nostamaan vajaasti hyödynnettyjen kalojen arvoa niin, että kaikki kalaketjun toimijat saavat työlleen lisäarvoa. Merkittävän aluetaloudellisen…
Jatka lukemistaValistus vähensi ruokahävikkiä
Satakunnan Kansa 16.11.2017
Jatka lukemista
