Då vi använder vatten, blandas olika slags orenheter och näringsämnen i det. Till följd av utsläpp av obehandlade avloppsvatten ökar näringshalten i vattendrag, och badplatser och dricksvatten kan ta skada. Därför är det viktigt att avloppsvattnen behandlas innan de leds ut i marken eller i vattendrag. Avloppsvattnen kan ledas i avlopp till avloppsreningsverk för behandling….
Jatka lukemista
Selkämeren kansallispuistoa pinnan alla
Yksi Selkämeren kansallispuiston perustamisinnoitteista oli käsitys tuon merialueen hyvästä tilasta verrattuna moniin muihin Itämeren osiin. Vastailtiinhan puistovalmistelun aikoihin laaditussa Miten voit, Selkämeri? -kirjassakin, että meremme voi hyvin, sikses. Mutta toisaalta ennusteltiin muutoksia. Molemmat näkökulmat näkyvät Selkämeren kansallispuiston perustamislaissa. Pinnan alla ja kalapaatissa Puiston perustamistarkoituksiin sisältyy meren vedenalaisluonnon ja sen eliölajien suojelu sekä elinympäristöjen hoitaminen. Vaativaa…
Jatka lukemista
Let’s Do it! -rantojensiivouskampanja
Kevät tulee kohisten rannoillemme rakkaille ja paljastaa sinne kuulumattomat roskat. Osana Meremme tähden –tapahtumaa järjestetään Eurajoen valuma-alueella ja Raumanmeren rannoilla 24. – 30.4 Let’s Do it! -rantojensiivouskampanja, johon haetaan talkooporukoita mukaan roskia keräämään. Koululuokkasi, yhdistyksesi, seurasi, työ-/kaveriporukkasi jne. voi itse valita rannan/vesistön Rauman, Euran, Eurajoen tai Säkylän kunnan alueelta ja tempauksen laajuuden – kaikki lasketaan. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Siisti…
Jatka lukemistaVesihuoltoverkostojen saneeraukseen tarvitaan lisää resursseja
Suomessa vanhimmat vesihuoltoverkoston osat voivat olla yli sata vuotta sitten rakennettuja. Kiivainta vesihuoltoverkoston rakentaminen on ollut 1960–1980 -luvulla. Vilkkaimman rakennuskauden alussa putkien materiaalit olivat usein heikkolaatuisia ja kiireen takia asennustyön laatu jäi huonoksi. Tämän seurauksena monella kunnalla on lähivuosina edessään erittäin suuri saneeraushaaste verkostojen lähestyessä teknisen käyttöikänsä loppua. ROTI 2017 (rakennetun omaisuuden tila) mukaan yhdyskuntateknisten…
Jatka lukemista
Onko valmiutta Hinkuun?
Varsinais-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 24.4.2017 lähettää kyselyn alueen kunnille selvittääkseen niiden tahtotilaa ja valmiutta osallistua hiilineutraaliuden tavoitteluun ja kunnille heitetyn haasteen vastaanottamiseen. Maakuntaliiton tulee ottaa vahva ja edistävä rooli kuntien aktivoimisessa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, todetaan maakuntahallituksen kokouspöytäkirjassa. Tavoitteena on saada alueen kunnat sitoutumaan hiilineutraaliin toimintaan ja päästöjen vähentämiseen. Työtä tehdään yhteistyössä Hinku-verkoston kanssa, jonka toiminnasta on…
Jatka lukemistaRauma on Hinku-kuntien kärkeä
Länsi-Suomi 30.3.2017 Rauman kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 35 % vuosina 2007-2015. Rauma on Hinku-kunta eli mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostossa. Päästövähennystä on tapahtunut sähkön- ja lämmäntuotannossa, jätehuollossa kierrätyksen ja jätteiden energiakäytön kasvettua sekä myös tieliikenteessä.
Jatka lukemistaEeva antoi kotimetsänsä luontolahjaksi Suomelle
Satakunnan Kansa 29.3.2017 Eeva Kalenoja antoi omistamansa metsäpalstan luuontolahjaksi satavuotiaalle Suomelle. – Lahjoitus on upea asian ja esimerkkinä uusille lahjoittajille, kehuu ylitarkastaja Iiro Ikonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Jatka lukemistaHinku-kunnat vähentäneet päästöjä lähes kolmanneksen
Hinku-kunnat vähentäneet ilmastopäästöjä lähes kolmanneksen kahdeksassa vuodessa Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston kuntien päästöt laskivat keskimäärin 29 prosenttia vuosina 2007 – 2015. Eniten päästöjään vähensivät Iin kunta (50 %), Kitee ja Lieksa (36 %) sekä Lohja ja Rauma (35 %). Muissa Hinku-kunnissa päästöjä vähennettiin keskimäärin 23 prosenttia. Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on siirtyminen fossiilisista polttoaineista…
Jatka lukemistaKolme näkökulmaa ilmastonmuutokseen -seminaari 3.4. Säkylässä
Kolme näkökulmaa ilmastonmuutokseen -seminaari 3.4.2017 klo 9:30-12 Ravintola Myllynkivi, Säkylä Pyhäjärvi-instituutin hankkeet ”Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan (TUTTI)” sekä ”Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä – case Järvikalaa – NAM!” järjestävät seminaarin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Seminaarissa näkökulmia ilmastonmuutokseen tarjoavat vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä (Pyhäjärvi-instituutti), professori Raimo Lovio (Aalto-yliopisto, Kauppa-korkeakoulu, johtamisen laitos) ja kirkkoherra Teemu Laajasalo…
Jatka lukemistaYritykset ideoimaan ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa
TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille. Pyhäjärvi-instituutti kutsuu yrityksiä ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa. Tutti-uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tavoitteena keksiä niille satakuntalaiset sovellukset. Lue lisää TUTTI-uutiskirje 2/2017 >>
Jatka lukemista
