Hiiilineutraali Suomi -blogi
Liisa Harjula ja Merja Haliseva-Soila:
Vähemmän päästöjä ja kustannuksia energiatehokkuudella
Energiatehokkuutta parantamalla saadaan aiempaa vastaava vaikutus pienemmällä energiamäärällä tai parempi hyöty nykyisellä energiamäärällä. Parasta energiatehokkuutta on se, että tarvittava energia tuotetaan fossiilittomasti, sen käyttö optimoidaan ja kustannukset saadaan alenemaan.
KETS antaa raamit kunnan energiatehokkuuden hallintaan
Kuntien taloudessa kiinteistöjen energiatehokkuus on iso kysymys. Energiatehokkuuden parantamisen helppojakin toimenpiteitä jarruttaa se, että talotekniikan toiminnan ja energiankulutuksen seuranta on usein hajanaista, eikä saatua tietoa analysoida riittävästi. Investoinnit rakennusten peruskorjauksiin kilpailevat kunnan muiden kehittämistarpeiden kanssa. Energiatehokkuutta parantavat investoinnit ja pienemmätkin korjaustoimenpiteet tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Energiatehokkuussopimukset (ETS) ovat hyväksi todettu tapa parantaa kuntien ja yritysten energiatehokkuutta vapaaehtoiselta pohjalta. Sopimusjärjestelmään liittyessään kunta saa raamit toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Toimenpiteisiin on mahdollista saada myös rahallista tukea. Energiatehokkuussopimus sopiikin erittäin hyvin hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien työkalupakkiin.
Hukkalämpö talteen ja huoltotyöt kunniaan
Valonian ELLE -hankkeessa etsittiin ratkaisuja kuntien kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen yhteistyössä yritysten kanssa. Eniten toimenpidesuosituksia annettiin kiinteistöjen ilmanvaihdon lämmöntalteenoton lisäämiseen ja kunnostukseen liittyen. Automaatiosta ja ohjauksista huolimatta asetukset voivat olla epäoptimaaliset ja seuranta puutteellista. Pahimmillaan huoltomiehillä ei ole tiedossa ilmanvaihdon täsmällisiä ja tarkoituksenmukaisia käyntiaikoja, saati käyttäjien määrää.
Energiatehokkuuden parantamiseen tulee varata työaikaa. Kartoituksissa kävi ilmi, että monet järkevät ja tarpeelliset toimet, kuten led-valojen lisääminen, tiiveyden parantaminen ja termostaattiventtiilien huolto jäävät kiireellisten tehtävien jalkoihin. Myös käyttäjien tietämystä ja osaamista on parannettava: turhaa valojen, tietokoneiden, huippuimurien ja kuivauskaappien käyttöä sekä liikaa tuulettamista voidaan vähentää käyttäjien opastuksella. Energiatehokkuuden parantamisessa vähäisilläkin toimilla voidaan saavuttaa kymmenientuhansien säästöt vuositasolla. ELLE-hankkeessa tuotetut energiakortit esittelevät konkreettisia ratkaisuja.
Tiedon tarve on suuri – tuet kannustavat tehokkaisiin toimiin
Peruskorjausvelka on suuri. Iso osa 1970–1990-lukujen rakennusmassasta on peruskorjaamatta. Uusien ratkaisujen ja tekniikoiden käyttöönotto on haastavaa. Kunnat ja kiinteistöyhtiöt kaipaavat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa toteutetuista ratkaisuista, niiden teknisistä ominaisuuksista ja kustannusvaikutuksista. Kukaan ei haluaisi kertoa epäonnistumisista, mutta myös niiden jakamista pidetään tarpeellisena. Myös tukien hakumenettelyyn, tukikriteerien tulkintaan ja erityisesti korjaustoimenpiteiden valintaan ja suunnitteluun tarvitaan asiantuntija-apua. Varsinais-Suomen ilmastotiekarttatyössä energiatehokkuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Maakunnallinen energianeuvonta on valmiina välittämään tietoa, mutta myös tiedon tuottajia tarvitaan.
Taloyhtiöiden ja pientalojen energiatehokkuuden parantamista tuetaan ARA:n energia-avustuksilla ja tukiin myönnetyt määrärahat ovat aikaisempaa suuremmat. Kentältä kuuluu huolestuneita puheita siitä, että kriteerit avustuksen saamiselle ovat tiukat ja vaikeita saavuttaa. Kriteerien täytyykin olla vaativia, jotta kiinteistöjen energiatehokkuus todella paranisi. Tavanomaisimmilla toimilla ei saavuteta riittävää rakennusten ominaiskulutuksen pienenemistä. Avustusten rooli on myös kiihdyttää toimia ja kannustaa edelläkävijöitä.
Asunto-osakeyhtiöitä auttaisi riski-investointien tuki. Uutta kiinteistötekniikan teknologiaa ei päästä kokeilemaan, koska riskinä on, että investointi ei olekaan kannattava. Taloyhtiöt eivät voi toimia ns. aikaisina kokeilijoina, koska asunto-osakeyhtiölain mukaan vaaditaan jokaisen osakkeenomistajan suostumus sellaiseen perusparannukseen, joka ylittää ajankohdan tavanomaisen tason.
Professori Markku Ollikainen arvioi Vihriälän työryhmälle tuottamassaan Korona, ilmastotoimet ja vihreä elvytys -raportissa kuuden elvytyspaketin vaikutusta työllisyyteen, BKT:hen ja päästöihin. Arvioinnin mukaan energiatehokkuuteen ja lämmitykseen kohdistuvilla investoinneilla on suhteessa suurimmat työllisyysvaikutukset. Näillä toimilla on siis paitsi suora ja nopea vaikutus päästöihin, myös vaikutusta alueen työllisyyteen.
Osattiin sitä ennenkin – nyt älykkäät ratkaisut auttavat meitä
Valkoinen paperitarra mustalla Sammuta valot! -tekstillä löytyy vielä joidenkin vanhojen talojen ovenkarmeista. 1970-luvun öljykriisi pani suomalaisetkin säästämään. Huoneiden lämpötilaa laskettiin ja valoja sammuteltiin. Nyt ohjaus voi olla älykästä. Liiketunnistin vastaa valojen toiminnasta ja taloyhtiön tekniikkakeskuksessa tekoäly säätää lämmitystä.
Korona-aikana liikuntaa kaipaava etätyöläinen polkee mielellään pyörällä kauppaan autoilun sijasta. Hän laittaa kerralla enemmän ruokaa, käyttää tähteet ja joutuu ehkä lomautusten jälkeen murehtimaan sähkölaskun suuruutta, miettien miten siinä säästäisi. Meillä kansalaisilla on jo monessa sukupolvessa keinoja ja taitoja olla energiatehokkaita. Nämä taidot olisi otettava käyttöön myös silloin, kun toimimme päätöksentekijänä vaikkapa omassa taloyhtiössä.
Energia-asiantuntija Liisa Harjula, Valonia
Erityisasiantuntija Merja Haliseva-Soila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Canemure-aluekoordinaatio
