Juomakelpoista vettä hukataan valtavia määriä vuodessa
Maan alle laitetut vesijohtoverkostot ovat puutteellisen saneerauksen johdosta huonossa kunnossa. Joka päivä putkista pääsee valumaan maahan valtavia määriä puhdistettua juomavettä. Tämän lisäksi päivittäin käytetään puhdistettua juomakelpoista vettä moniin toimiin, joihin kelpaisi vähemmänkin käsitelty tai jopa käsittelemätön vesi.
Monissa kunnissa vettä kuluu hukkaan vuosittain jopa yli puolet tuotetusta juomakelpoisesta vedestä. Pääosa tästä vuotovedestä valuu maahan huonokuntoisten vesijohtoverkkojen kautta. Vuotoveteen lasketaan mukaan lisäksi muu mittaamatta jätetty, laitokselle tuloa tuottamaton vedenkulutus. Vettä kuluu esimerkiksi kunnallisten kunnossapitotöiden yhteydessä luistelukenttien jäädyttämiseen, kasteluun tai keväisin katujen pesuun. Harvalla laitoksella mitataan tätä vesimäärää. Myös tulipalojen sammutusvesi on laskuttamatonta vettä. Vesihuoltolaitos käyttää itse vettä muun muassa verkostojen huuhteluun.
Suuretkin vuodot voivat jäädä huomaamatta
Vuodoista suurin osa ei tule koskaan näkyviin maan pinnalle saakka. Melko suuretkin vuodot voivat vuotaa huomaamatta esimerkiksi suoraan viemäriin tai vesistöihin. Usein vuodot huomataan vasta pitkän ajan päästä. Monet laitokset ostavat asiakkaille myytävän veden toiselta laitokselta tai tukkuyhtiöltä, joten laitos joutuu myös maksamaan jokaisesta maahan vuotavasta vesitipasta. Vuodoista saattaa aiheutua myös aineellisia vahinkoja ja verkoston saastumisriskiä. Tämänkin vuoksi vuodot pitää saada korjattua nopeasti.
Lounais-Suomen vesihuoltostrategian mukaan tavoiteltava vuotovesimäärä olisi 10 %. Alueen laitoksilta pääsee maahan valumaan vettä päivittäin yli 23 000 m³, mikä on 17 % tuotetusta vesimäärästä. Vuodessa tämä tekee yli 8 miljoonaa kuutiota juomavettä. Tällä vesimäärällä saataisiin katettua sekä Rauman että Porin kaupunkien vedentarve koko vuodeksi. Vuotoveden määrää voidaan tarkastella myös suhteessa vesijohtoverkoston pituuteen nähden. Tällöin juomakelpoista vettä valuu hukkaan noin 900 m3 jokaista kilometriä kohti vuodessa. Päivittäin tämä tarkoittaa yli 2 000 litraa kilometriä kohden.
Keskimääräisesti arvioituna Lounais-Suomen vuotovesimäärä ei ole kovinkaan suuri. Laitosten keskinäiset erot sen sijaan ovat huimia. Vuotovesimäärä vaihtelee muutamasta prosentista jopa yli 50 prosenttiin. Määrään suuruuteen vaikuttaa mm. verkoston ikä, laajuus sekä tehtyjen saneerausten määrä.
Verkostojen tehokkaalla saneerauksella saadaan vähennettyä hukkaan menevän veden määrää sekä pystytään entistä paremmin turvaamaan talousveden hyvä laatu. Samalla laitokset säästävät huomattavia summia rahaa.
