Efter en omfattande granskning av verksamheten under senaste decenniet har Unesco godkänt Skärgårdshavets biosfärområdes tioårsrapport.
I sin bedömninge lifter Unesco särskilt fram biosfärområdets långsiktiga arbete för lokal delaktighet och den pedagogiska verksamheten. Biosfärområdet arbetar för att främja lokala lösningar för en bärkraftig framtid som utvecklas tillsammans med invånare, lokala aktörer, myndigheter och högskolor.
”Jag ser det här erkännandet som ett bevis på att det lönar sig att arbeta långsiktigt och inkluderande. Biosfärområdet har aldrig varit en organisation som gör allt själv. Vår styrka är alla de människor, föreningar, företag, skolor och andra aktörer som vill vara med och bidra till en hållbar framtid i skärgården” säger biosfärområdets koordinator Katja Bonnevier.
10 år av förändring och utveckling
Skärgårdshavets biosfärområde grundades 1994. Vart tionde år redovisar biosfärområdena för sin verksamhet till sekretariatet för Unescos program för biosfärområden (MAB). Skärgårdshavets biosfärområdes senaste rapport för 2014-24 godkändes i juni 2026.
Rapporten beskriver förändringar i Åbolands skärgård och särskilt inom Skärgårdshavets biosfärområde, bland annat när det gäller befolkningsstruktur, naturskydd, näringsliv, forskning och utbildning. Den beskriver också hur biosfärområdets verksamhet har svarat på förändringarna och bidragit till en utveckling som tar hänsyn till ekologisk, sociokulturell och lokalekonomisk hållbarhet.
Under det senaste decenniet har verksamheten i allt högre grad fokuserat på att bygga långsiktiga strukturer för delaktighet och pedagogik. Bland viktiga satsningar finns utbildning i mathantverk, biosfärpartner- och biosfärambassadörsprogrammen, Knattelabbet samt Biosfärakademins pedagogiska modeller, såsom Gäddan och gänget för småbarnspedagogiken och Hållbarhetsstigen för grundskolan.
Många aktörer bygger biosfärområdet tillsammans
Unescos positiva bedömning är ett erkännande av ett arbete som görs av många människor och organisationer. Samarbete sker på alla nivåer.
Biosfärkontoret, som koordinerar verksamheten, förvaltas lokalt av Pargas stad i samarbete med Kimitoöns kommun och Sydvästra Finlands Livskraftcentral, som står för grundfinansieringen. I styrgruppen deltar flera centrala aktörer som tillsammans fastställer strategin och planerar verksamheten.
En viktig del av biosfärområdet är också den växande skaran biosfärpartners. Bland dem finns allt från lokala företag och föreningar till större organisationer och universitet. Partnerskapen kompletteras av en grupp engagerade biosfärambassadörer. Idag finns närmare 70 personer som har genomgått biosfärkontorets ambassadörsutbildning och som på olika sätt bidrar till biosfärområdets verksamhet.
Långsiktigt arbete med barn och unga
Biosfärområdet når barn och unga genom det pedagogiska programmet Biosfärakademin. Programmet ökar barns och ungas kunskap om skärgårdens natur och kultur och stärker samtidigt känslan av tillhörighet.
Även det pedagogiska arbetet bygger på långsiktighet. Biosfärakademin erbjuder utbildningsmodeller för både småbarnspedagogiken och grundskolan och ger barn och unga möjlighet att utforska sin närmiljö och fundera över hållbarhet utifrån sina egna erfarenheter.
Det är viktigt att barn som växer upp i skärgården får en förståelse för vad hållbarhet kan betyda i den egna närmiljön – och för hur de själva kan vara med och påverka utvecklingen.
En modell för en livskraftig skärgård
Ett Unesco-biosfärområde har i uppdrag att förena bevarandet av natur- och kulturvärden med hållbar utveckling och människors välmående. I Skärgårdshavets biosfärområde handlar det bland annat om att utveckla en livskraftig skärgård med fokus på bobarhet och friska livsmiljöer både med tanke på de som bor och verkar här och naturen.
Det är därför viktigt att biosfärområdet utvecklas gemensamt av människor och aktörer i området. Trots begränsade ekonomiska resurser har biosfärområden goda möjligheter att få mycket gjort genom breda samarbetsstrukturer, engagemang och extern finansiering.
Unescos beröm visar att det långsiktiga arbetet ger resultat och att styrkan i biosfärområdet framför allt ligger i förmågan att göra saker tillsammans.
Hela rapporten kan läsas på biosfärområdets hemsida: www.biosfar.fi
Biosfärområdets koordinator Katja Bonnevier, svara gärna på frågor:
katja.bonnevier@pargas.fi
Tel. 040-3562655
Unesco antaa korkean arvosanan Saaristomeren biosfäärialueelle
Laajan viime vuosikymmenen toimintaa koskeneen arvioinnin jälkeen Unesco on hyväksynyt Saaristomeren biosfäärialueen kymmenvuotisraportin.
Arviossaan Unesco nostaa erityisesti esiin biosfäärialueen pitkäjänteisen työn paikallisen osallistumisen ja pedagogisen toiminnan edistämiseksi. Biosfäärialue edistää paikallisia ratkaisuja kohti kestävää tulevaisuutta, jota rakennetaan yhdessä asukkaiden, paikallisten toimijoiden, viranomaisten ja korkeakoulujen kanssa.
”Näen tämän tunnustuksena siitä, että pitkäjänteinen ja osallistava työ kannattaa. Biosfäärialue ei ole koskaan ollut organisaatio, joka tekee kaiken itse. Vahvuutemme ovat kaikki ne ihmiset, yhdistykset, yritykset, koulut ja muut toimijat, jotka haluavat olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta saaristossa”, sanoo biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier.
10 vuotta muutosta ja kehitystä
Saaristomeren biosfäärialue perustettiin vuonna 1994. Biosfäärialueet raportoivat kymmenen vuoden välein toiminnastaan Unescon Ihminen ja biosfääri -ohjelman (MAB) sihteeristölle. Saaristomeren biosfäärialueen vuosia 2014–2024 koskeva viimeisin raportti hyväksyttiin kesäkuussa 2026.
Raportissa kuvataan Turunmaan saariston ja erityisesti Saaristomeren biosfäärialueen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia muun muassa väestörakenteessa, luonnonsuojelussa, elinkeinoelämässä, tutkimuksessa ja koulutuksessa. Raportissa tarkastellaan myös sitä, miten biosfäärialueen toiminta on vastannut näihin muutoksiin ja edistänyt kehitystä, jossa huomioidaan ekologinen, sosiokulttuurinen ja paikallistaloudellinen kestävyys.
Viimeisen vuosikymmenen aikana toiminnassa on yhä enemmän keskitytty pitkäjänteisten osallistumisen ja pedagogisen toiminnan rakenteiden rakentamiseen. Tärkeitä panostuksia ovat muun muassa artesaaniruoan eli mathantverkin koulutus, biosfäärikumppani- ja biosfäärilähettiläsohjelmat, Knattelabbet/Junnulabra sekä Biosfäärikoulun pedagogiset mallit, kuten varhaiskasvatukseen suunnattu Gäddan och gänget ja perusopetuksen Kestävyyspolku.
Monet toimijat rakentavat biosfäärialuetta yhdessä
Unescon myönteinen arvio on tunnustus työlle, jota tekevät monet ihmiset ja organisaatiot. Yhteistyötä tehdään kaikilla tasoilla.
Toimintaa koordinoivaa biosfääritoimistoa hallinnoi paikallisesti Paraisten kaupunki yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan ja perusrahoituksesta vastaavan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kanssa. Ohjausryhmässä on mukana useita keskeisiä toimijoita, jotka yhdessä määrittelevät strategian ja suunnittelevat toimintaa.
Tärkeä osa biosfäärialuetta on myös kasvava biosfäärikumppaneiden joukko. Mukana on paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä sekä suurempia organisaatioita ja yliopistoja. Kumppanuuksia täydentää joukko sitoutuneita biosfäärilähettiläitä. Tällä hetkellä lähes 70 henkilöä on suorittanut biosfääritoimiston biosfäärilähettiläskoulutuksen ja osallistuu eri tavoin biosfäärialueen toimintaan.
Pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten parissa
Biosfäärialue tavoittaa lapset ja nuoret pedagogisen Biosfäärikoulu-ohjelman kautta. Ohjelma lisää lasten ja nuorten tietoa saariston luonnosta ja kulttuurista sekä vahvistaa samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Myös pedagoginen työ perustuu pitkäjänteisyyteen. Biosfäärikoulu tarjoaa pedagogisia malleja sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen ja antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutkia omaa lähiympäristöään sekä pohtia kestävyyttä omien kokemustensa pohjalta.
On tärkeää, että saaristossa kasvavat lapset ymmärtävät, mitä kestävyys voi tarkoittaa omassa lähiympäristössä ja miten he itse voivat osallistua kehitykseen ja vaikuttaa siihen.
Malli elinvoimaiselle saaristolle
Unescon biosfäärialueen tehtävänä on yhdistää luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen kestävään kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin. Saaristomeren biosfäärialueella tämä tarkoittaa muun muassa elinvoimaisen saariston kehittämistä niin, että huomioidaan alueen asukkaiden ja täällä toimivien ihmisten hyvinvointi sekä luonnon hyvinvointi.
Siksi on tärkeää, että biosfäärialuetta kehitetään yhdessä alueen ihmisten ja toimijoiden kanssa. Rajallisista taloudellisista resursseista huolimatta biosfäärialueilla on hyvät mahdollisuudet saada paljon aikaan laajojen yhteistyöverkostojen, sitoutumisen ja ulkopuolisen rahoituksen avulla.
Unescon tunnustus osoittaa, että pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia ja että biosfäärialueen vahvuus on ennen kaikkea kyvyssä tehdä asioita yhdessä.
Koko raportti on luettavissa Saaristomeren biosfäärialueen verkkosivuilta: www.biosfar.fi
Biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier vastaa mielellään kysymyksiin:
katja.bonnevier@parainen.fi
Puh. 040-3562655
