Puutarhan ja pihan hoito

Puutarhan ja pihan hoito

Vesiensuojelu alkaa aina omalta pihalta ja puutarhasta, sillä vedet valuvat niiltä lähimpään vesistöön kuten muiltakin maa-alueilta

Taivaalta sataa ilmaista vettä

Sade- ja sulamisvesien mukana vesistöön pääsee huuhtoutumaan rehevöittäviä ravinteita ja epäpuhtauksia. Kannattaa selvittää, mihin sadevedet ja kuivatusvedet omalta pihalta ja sen ympäristöstä johdetaan. Katoilta ja pihalta tulevat sade- ja sulamisvedet (hulevedet) on hyvä imeyttää jo tontilla tai sen läheisyydessä, mikä vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Viemäreihin johdetut, "turhan puhtaat" hulevedet rasittavat jätevedenpuhdistamoja ja niiden toimintaa.

Pihamaalla tulisi suosia asfaltin sijaan vettä läpäisevää pintaa ja mahdollisimman monimuotoista kasvillisuutta. Osan sadevesistä voi kerätä esim. tynnyreihin talteen kasteluvedeksi tai ohjata pihalle rakennettavaan kosteikkoon tai koristelammikkoon. Liian tehokas maan kuivatus ja veden poisjohtaminen tontilta aiheuttavat veden epäsäännöllistä virtaamista ojissa ja puroissa.

Luonnonmukainen puutarha

Vesiensuojelun kannalta parhaassa puutarhassa kasvillisuus muodostuu luontaisesta puustosta,  pensastosta ja niitystä. Se on yleensä myös helppohoitoisin, sillä laajat nurmikkokentät vaativat leikkaamista, lannoitusta ja kastelua. Pihanurmikko kannattaisikin pitää samanlaisena kuin entisajan maalaispihan tanner: monilajisena nurmialueena, joka koostuu matalista tallausta ja kulutusta kestävistä lajeista. Siinä voi olla seassa myös kukkivia lajeja, kuten valkoapilaa, nurmitädykettä tai maahumalaa tai keväällä kukkivia sipulikasveja. Pihanurmikkoa tulisi leikata maltillisesti. Vähemmän käytössä olevat piha-alueet voivat olla kukkaniittynä, joka leikataan vasta loppukesällä.

Monilajiset kasvustot eivät ole yhtä herkkiä kasvitaudeille tai tuhoeläimille kuin yksilajiset istutusryhmät. Näin voi välttää torjunta-aineiden käyttöä. Myös talvituhot jäävät monilajisissa istutusryhmissä pienemmiksi. Monilajinen kasvillisuus houkuttelee puutarhaan monipuolisen eliökannan ja näin tuholaisilla on pihalla erilaisia luonnollisia vihollisia.

Vesiluontoa ajatteleva puutarhuri ei perusta kasvimaata aivan lähelle rantaa ja muistaa myös jättää puutarhan ja ojan tai vesistön väliin riittävän suojakaistan tai suojavyöhykkeen ja estää näin mahdolliset ravinne- ja kiintoainevalumat vesistöön.

Kateviljelyä, kompostointia ja maltillista lannoitusta

Keinolannoitteet voi korvata puutarhassa monin tavoin. Ruohonleikkuun yhteydessä syntyvää nurmikkosilppua voi käyttää katteena esim. kasvimaalla tai viljelylaatikoissa tai jättää paikoilleen nurmikon lannoitteeksi. Pihaa ei kannata syksyisin haravoida paljaaksi, vaan jättää lehdet paikoilleen maatumaan tai haravoida niistä osan pensaiden juurelle lannoitteeksi. Keväällä maatuneet lehdet voi silputa ruohonleikkurilla.

Kukkapenkkejä ei kannata siivota syksyisin liian tarkkaan, vaan jättää kukkavarret lakastumaan. Maatuvat lehdet ja varret antavat suojaa juuristolle ja keväällä ne voi silputa penkkiin katteeksi. Suosimalla kukkaistutuksissa perinteisiä, kestäviä lajeja pystyy vähentämään lannoituksen (myös luonnonmukaisen) tarvetta huomattavasti. Luonnonmukaisiakin lannoitteita käytettäessä on huomattava, että kasvit pystyvät hyödyntämään vain tietyn määrän.

Kateviljely on puutarhakasvien viljelymenetelmä, jossa maata ei muokata, vaan kasvien juurelle levitetään orgaanista ainetta kuten ruohosilppua, vihannesten naatteja, kaislaa, olkia, puuhaketta tai syksyisin lehtiä. Katekerros estää yksivuotisten rikkaruohojen juurtumista ja tukahduttaa ne. Maatuessaan eloperäiset ainekset tuottavat lämpöä ja lisäävät maan ilmavuutta sekä humuspitoisuutta. Lannoituksen tarve vähenee, sillä pieneliöt tuottavat runsaasti ravinto- ja humusaineita. Kateainekset myös pidättävät maassa olevaa kosteutta ja toisaalta estävät maan liettymisen sateella. Kate on kastematojen ravintoa, ja matojen läpi kuljettuaan se muuttuu mullaksi, jonka pH on ihanteellinen n. 7,0.

Komposti on puutarhurin apuri, jonka tuotos saa puutarhan kukoistamaan ilman keinolannoitteita. Kompostoimalla kodin biojätteet ja puutarhajätteet saat ilmaiseksi ravinteikasta ja muhevaa multaa ja maanparannusainetta puutarhaan. Samalla säästät jätemaksuissa sekajätteen määrän vähentyessä. Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on biojätettä ja on ravinteiden tuhlausta kuljettaa sitä oman tontin ulkopuolelle.

Talikko pystyssä puutarhamaassa.