hiilineutraalisuomi.fi 12.12.2023: Suometsien ja -peltojen maaperässä olevan turpeen hajoamisesta sekä metsäkadosta aiheutuvia ilmastopäästöjä voidaan vähentää merkittävästi hyvin kustannustehokkailla keinoilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) politiikkasuosituksessa ehdotetaan valtiolle kolmea keskeistä toimenpidettä maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Politiikkasuositus on valmisteltu yhdessä maakuntaverkoston kanssa.
Lue policy brief issuu-julkaisuna tai lataa pdf täällä (issuu.com) »
Merkittävä osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy peltojen ja metsien maaperässä olevan turpeen hajoamisesta. Turpeen hajoamista kiihdyttävät muun muassa suo- eli turvemaametsien raivaus pelloiksi sekä turvepeltojen ja suometsien ojitukset. Maa- ja metsätalouskäyttöön ojitetut turvemaat aiheuttavat vuosittain noin 20 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt (CO2-ekv). Päästö on merkittävä verrattuna Suomen päästöihin, 48 miljoonaa tonnia (CO2-ekv) ilman maankäyttösektoria, tai verrattuna metsien puuston hiilinieluun, 15 miljoonaa tonnia (CO2-ekv) vuonna 2021. Turvemaiden puuston osuus oli 78 % puuston hiilinielusta. Turvemaiden maaperän suuret päästöt yhdessä puuston pienentyneiden nielujen kanssa vaikeuttavat hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista.
Maaperän kasvavat päästöt ja hiilinielujen hupeneminen huolestuttavat monia alueellisia toimijoita. Kaupungit ja kunnat voivat vaikuttaa metsien ja peltojen ilmastopäästöihin maanomistajien informaatio-ohjauksella sekä vaalimalla omilla maillaan kasvullisia alueita ja niiden monimuotoisuutta kaavoituksella, maanviljelyn käytännöillä ja viheralueiden kunnossapidolla. Kunnat omistavat metsistä vain 1,5 %, joten yksityiset metsänomistajat ja valtion ohjaus ovat kuitenkin ratkaisevassa roolissa. Valtion ohjauksen tulisi edistää päästöjen kustannustehokasta vähentämistä kansallisella ja kunnallisella tasolla.
Tutkimusten perusteella on tunnistettu erittäin tehokkaita ja edullisia keinoja vähentää maankäyttösektorin päästöjä. Hyvin suunnitellut ilmastotoimet edistävät myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vähentävät maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta.
Kolme keskeistä valtion toimenpidettä ovat:
- Maankäytön muutosmaksu hillitsemään metsien raivausta ja metsäkatoa
- Suometsissä metsätalouden kannustinten muuttaminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ohjaavaksi
- Turvepeltojen vettämistukien käyttöönotto maataloudessa
Tyypillisten päästövähennystoimien hinta turvemaametsissä ja -pelloilla on noin 0–20 euroa/tonni (CO2-ekv), kun päästökauppasektorilla päästöoikeuksien hinnat ovat olleet vuoden 2022 alusta tasolla 58–100 euroa/tonni (CO2-ekv). ©Syke
