Puuston kasvun ja poistuman avulla seurataan puuston määrän kehitystä. Poistuma sisältää hakkuissa ja metsänhoitotöissä poistetun puuston ja luonnollisen poistuman. Kestävä puuntuotanto ja puunkäyttö hidastavat kasvihuoneilmiötä, turvaavat metsäluonnon monimuotoisuuden ja toteuttavat luonnonvarojen kestävän käytön periaatetta. Metsien hoito, turvemaiden ojitus ja metsämaan rehevöityminen ovat lisänneet kasvua, toisaalta happamoittava laskeuma on vaikuttanut haitallisesti metsien terveydentilaan.
Puuston kasvun arviot perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen 1920-luvulla aloittamiin kattaviin metsävarojen inventointeihin (Valtakunnan metsien inventointi, VMI). Koepuista mitataan läpimitan kasvu ja pituuskasvu edeltävän viiden vuoden aikana. Yhdennestätoista inventoinnista on laskettu tuloksia neljän ensimmäisen mittausvuoden (2009-2012) perusteella.
Puuston kasvu on ollut vuodessa 6,4 miljoonaa ja kokonaispoistuma keskimäärin 4,8 miljoonaa kuutiometriä. Puuston määrä siis lisääntyy edelleen 1,8 miljoonan kuutiometrin vuosivauhtia ja noin neljännes kasvusta jää kerryttämään puuvarantoa. Suurin hakkuumäärä, joka vuosittain voitaisiin hakata vähentämättä tulevaisuuden tuottoja, on 5,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuumäärä on ollut keskimäärin 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuista kertyneestä puusta noin 43 % on tukkipuuta, 40 % kuitupuuta ja noin 17 % polttopuuta.
Lounais-Suomen metsät sitovat noin 2 miljoona CO2 tonnia vuodessa. Lisäksi on huomattava, että monet puutuotteet sitovat hiiltä vuosikymmeniksi, joten kaikki puustoon sitoutunut hiili ei vapaudu hakkuuhetkellä.
