Lisäämällä luonnonkalan, myös särkikalan käyttöä ruuanvalmistuksessa, poistat vesistöistä ravinteita ja tasapainoitat sekä ruokavaliota että ravintoverkkoa.
Suomalaiset syövät kalaa vuodessa lähes 15 kg/henkilö, mutta suurin osa tästä on ulkolaista tuontikalaa. Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella ja tuontikalan määrä on vastaavasti lähes kaksinkertaistunut. Tuontikalasta suurin osa on norjalaista kasvatettua lohta. Myös kotimaisista kaloista syödään eniten kasvatettua kirjolohta ja luonnonkalojen osuus on varsin pieni. Särkikaloja väheksytään suotta, sillä niistä saa valmistettua maukkaita ja terveellisiä ruokia ja lisäksi niiden syöminen on vesiensuojeluteko! Särkikaloista tunnetuimmat ovat särki ja lahna.
Särkikalat toimivat osaltaan rehevöitymisen ylläpitäjinä
Ne syövät eläinplanktonia, joka puolestaan pitää kasviplanktonin (levien) määrän kurissa syömällä sitä. Runsas särkikalakanta vähentää eläinplanktonin määrää tehokkaasti, jolloin levät pääsevät runsastumaan. Särkikalat ylläpitävät rehevöitynyttä tilaa myös pöyhimällä pohjaa ruokaa etsiessään. Särkikaloihin on sitoutuneena paljon ravinteita, joten niiden kalastuksella saadaan poistettua vesistöstä myös merkittäviä määriä ravinteita.
Suurtalouskeittiöt näyttävät mallia
Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa toteuttavalla haasteareenalla Naantalin kaupungin ateriapalvelut on haastanut kuntien ruokapalveluja tarjoamaan lähikalaa ruokalautasillaan. Naantalissa lähikalapihvejä (särki, lahna ja ahven) on ollut tarjolla mm. kouluissa jo useamman vuoden ajan. Naantalin haasteeseen ovat tähän mennessä vastanneet Salon, Paimion ja Kaarinan kaupunki, Sauvon kunta sekä Arkea Oy.
Lue lisää, voit vaikuttaa
Vaikuta vesiin -kampanja huhtikuussa 2016 maaliskuuhun 2017.
- Twitter @ymparistonyt #vaikutavesiin
- Facebook Vaikuta vesiin Nyt
