Hävikkiperuna muuntuu eläinproteiiniksi toukkien ruokana

Etusivu / Kiertotalous / Hävikkiperuna muuntuu eläinproteiiniksi toukkien ruokana
Hävikkiperuna muuntuu eläinproteiiniksi toukkien ruokana

Älyohjatussa kontissa perunahävikki muuntuu eläinproteiiniksi. Manna Insect Oy kehittää ratkaisua, jossa mustasotilaskärpäsen toukat käyttävät ravinnoksi ihmisille kelpaamatonta perunahävikkiä. Lopputuotteena syntyy eläinrehua ja lannoitetta. Ravinteiden kierrätystä edistetään ja uusien ratkaisujen kehittämistä tuetaan. Sopivan rahoituksen löytämisessä auttaa MARIKA-hanke.

– Kehitämme eläinproteiinia mustasotilaskärpästen avulla muun muassa perunan lajitteluhävikistä. Kasvatamme toukkia konteissa, joiden olosuhteet optimoimme älyohjauksella. Toukat ovat valmista arvokasta eläinrehua, jolla voidaan korvata esimerkiksi soijaa ja kalarehua. Toisena lopputuotteena saadaan toukkien jätteistä lannoitetta (frassia), kertoo Ykä Marjanen, Manna Insect Oy:n toimitusjohtaja.

– Samaan aikaan, kun meidän pitää olla kestävämpiä, on tarve kasvattaa ruoantuotantoa sekä pitää kustannukset kurissa. Mustasotilaskärpäsen toukkaa voidaan hyödyntää eläinrehuna, mikä mahdollistaa siirtymisen kestävämpään ruoantuotantoon. Soijaa ja kalarehua korvaavalle kestävästi tuotetulle rehulle on kasvavat markkinat, taustoittaa startup-yrittäjä Marjanen.

Suuressa kokoluokassa toukkia jo hyödynnetään, mutta pienen kokoluokan tehokkaat ratkaisut puuttuvat. Tähän tarpeeseen Manna Insect lähti kehittämään ratkaisua, joka perustuu älyohjauksen hyödyntämiseen sekä reseptiikan kehittämiseen. Toukat ja biohävikki laitetaan sopivassa suhteessa konttiin ja älyohjaus huolehtii toukille optimaaliset kasvuolosuhteet riippumatta ulkoympäristön säästä.

Merikontteja, joissa toukkia kasvatetaan.

– Kehitetään toimivaa, kustannustehokasta ja skaalautuvaa ratkaisua biohävikin hyödyntämiseen suoraan eläinkasvattajille. Jotta voidaan lähteä korvaamaan soijaa, ratkaisu ei voi olla kalliimpi, koska rehusta ei ole varaa maksaa enempää, toteaa Marjanen.

Toukkia ei tarvitse käsitellä rehukelpoisuuden takia vaan kustannustehokkainta on hyödyntää toukat suoraan. Jos toukkia on tarve säilöä, niistä puristetaan öljy pois.

– Kokeillaan käytännössä, onko toukan jatkojalostaminen ja sen myyminen kannattavaa pienessä mittakaavassa. Hankerahoitus mahdollistaa testaamisen ja kehitystyön.

Miksi peruna päätyi toukkien ruokalistalle?

– Peruna on hyvä raaka-aine. Kokeiltiin syöttää perunaa toukille ja hyvin näytti kelpaavan. Perunanlajittelun hävikkiä on tällä Tyrnävän seudulla paljon saatavilla, vastaa Marjanen.

Toukka syö mitä tahnsa, joten sille ei tarvitse syöttää ihmisille kelpaavaa ruokaa vaan se voi hyödyntää erilaisia biohävikkejä. Manna Insect on käyttänyt perunahävikkiä konseptin testaamiseen ja kehittämiseen. Myös muita raaka-aineita on kokeiltu aina kauppojen hedelmähävikistä biokaasulaitoksen rejektiin.

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta tukea uuden konseptin kehittämiseen

Jotta uusia ravinnekierrätyksen innovaatioita ja käytännön kokeiluja saadaan markkinoille, niitä tuetaan mm. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa. Tuotannollisen toiminnan käynnistämiseen liittyviin kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin on haettavissa rahoitusta kokeiluohjelmasta 31.3.2022 saakka. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden osalta haku päättyy 29.4.2022 (lisätietoa ely-keskus.fi). Kymmeniä ravinnekiertohankkeita on käynnistynyt ja toteutunut rahoituksen avulla eri puolilla Suomea. Yksi niistä on Manna Insect Oy, joka sai kokeiluohjelmasta tukea pilottilaitoksen kehittämiseen.

Kartalla on kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneet hankkeet vuosilta 2020–2022. Kartta täydentyy vielä tämän vuoden aikana rahoitusta saavista ravinteiden kierron TKI- ja investointihankkeista.

Kartalla on kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneet hankkeet vuosilta 2020–2022. Kartta täydentyy vielä tämän vuoden aikana rahoitusta saavista ravinteiden kierron TKI- ja investointihankkeista.

– Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma sopi meille kuin nenä päähän! Rahoituksen avulla pystymme testaamaan toukkien kasvatusta konttikokoluokassa ja todistamaan, että tämä konsepti toimii myös liiketaloudellisesti, Marjanen iloitsee ja kannustaa myös muita ravinnekierron kehittäjiä uskomaan omaan tekemiseen.

Huomioitavaa on, että myönnetty rahoitus tulee vasta jälkikäteen ja projektiin täytyy löytyä myös omaa rahaa. Marjanen rohkaisee olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä rahoittajiin ja rahoituksen kanssa auttaviin tahoihin.

Suunnitteletko kierrätysravinteiden valmistusta tai jalostusta?

Rahoituksen löytämiseen on tarjolla apua. Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hankkeessa autetaan maksutta yrittäjiä sopivan rahoituslähteen tunnistamisessa sekä rahoitushakemuksen laadinnassa ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotannon kehittämiseen liittyen.

– Järjestämme ryhmä- ja henkilökohtaista neuvontaa, työpajoja sekä webinaareja. Energiatehokkaasti.fi-nettisivuilta näet ajankohtaiset tapahtumat sekä tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja energiasta. Ota yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten pääset eteenpäin kehitysideasi kanssa, kannustaa hankekoordinaattori Karoliina Aalto ProAgria Keskusten Liitosta.

 

Teksti: Teija Järvenpää, ProAgria Keskusten Liitto

 

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *