Centrum Balticum -blogi
Itämerisuurlähettiläs Erja Tikka: Lopetetaan Itämeren roskaaminen!
Vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on enemmän jätemuovia kuin kalaa, ellei sen estämiseksi ryhdytä tositoimiin. Näin ennusti Dame Ellen McArthur alkuvuodesta Davosin konferenssissa säätiönsä uuteen raporttiin vedoten. Muovin tuotanto on kaksikymmenkertaistunut vuodesta 1964 ja sen odotetaan edelleen tuplaantuvan 20 vuoden aikana ja miltei nelinkertaistuvan vuoteen 2050.
Vaikka mikromuovilautat eivät Itämerellä ole niin näkyvä ongelma kuin eteläisemmillä merillä ja valtamerillä, tarvitaan meilläkin kiireellisiä toimia roskaantumisen ratkaisemiseksi. Itämeren ympäristönsuojelukomissio HELCOM hyväksyi viime vuonna toimintasuunnitelman Itämeren roskaantumisen vähentämiseksi. 9. maaliskuuta se järjesti vuosikokouksensa yhteydessä konferenssin aiheesta. Olin mukana kertomassa siitä, mitä EU:n Itämeri-strategiassa tehdään roskaantumisongelmalle.
Strategian politiikka-ala Hazards eli haitallisten aineiden torjuminen on tässä avainasemassa. Se tukee muun muassa roskaantumisen tutkimusta – meillä ei ole vielä tarpeeksi tietoa toisaalta meriroskien alkulähteistä ja kulkeutumisesta ja toisaalta niiden vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin. Se toki tiedetään, että esimerkiksi mikromuovit ovat vahingollisia ja kulkeutuvat kaloihin. Lisäksi tarvitaan innovatiivisia menetelmiä haitallisten aineiden käytön välttämiseen ja roskaantumisen torjuntaan koko Itämeren alueella.
Hyvä esimerkki on BLASTIC-hanke, joka äskettäin sai rahoituksen Keskisen Itämeren Interreg-ohjelmasta. Siinä kartoitetaan meriroskan lähteitä ja reittejä etenkin kaupunkiympäristöissä ja jokien varsilla. Aiheesta kootaan tietopankki ja jätevesisektorille laaditaan suosituksia ja ohjeistusta. Mukana ovat pilottikaupunkeina Turku Suomesta, Södertälje Ruotsista, Tallinna Virosta ja Ventspils Latviasta.
