Salon Seudun Sanomat 21.1.2017 Taalintehtaalla sijaistevan Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on osoittautunut hyväksi.
Jatka lukemistaPyhäjärven valuma-alueella kunnostetaan
Säkylän Pyhäjärven valuma-alueelle on rakennettu erilaisia veden laadun parantamiseen tähtääviä vesiensuojelutoimenpiteitä jo 1990 –luvun puolesta välistä lähtien. Toimenpiteet ovat osaltaan olleet parantamassa Pyhäjärven vedenlaatua. Kohteiden toimivuutta on tutkittu intensiivisesti 2000 –luvulla Pyhäjärvi-instituutin eri hankkeissa. Valuma-alueen maaperästä, koosta ja virtaamista riippuen altaat usein täyttyvät veden kuljettamista aineksista. Tällöin altaiden ravinteiden pidättämiskyky voi heiketä ja kunnostaminen…
Jatka lukemistaSinisen kasvu ja merten aluesuunnittelu –työpaja Porissa 17.1.2017
Sinisellä kasvulla tarkoitetaan merten luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä pohjalla. Järjestettävässä Smartsea-hankkeen työpajassa pohditaan tarkemmin, mitä on sininen kasvu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa elinkeinoille Pohjanlahden alueella? Mikä on merialuesuunnittelun (MSP) nykytila ja miten kehitteillä olevaa MSP-työkalua voitaisiin hyödyntää sinisen kasvun edistämiseksi Pohjanlahdella? Työpajat järjestetään yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Osallistujat saavat tietoa kuusivuotisesta SmartSea-hankkeesta sekä merialuesuunnittelusta ja…
Jatka lukemista
Käytä järkeä, syö myös särkeä!
Lisäämällä luonnonkalan, myös särkikalan käyttöä ruuanvalmistuksessa, poistat vesistöistä ravinteita ja tasapainoitat sekä ruokavaliota että ravintoverkkoa. Suomalaiset syövät kalaa vuodessa lähes 15 kg/henkilö, mutta suurin osa tästä on ulkolaista tuontikalaa. Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella ja tuontikalan määrä on vastaavasti lähes kaksinkertaistunut. Tuontikalasta suurin osa on norjalaista kasvatettua lohta. Myös kotimaisista kaloista syödään…
Jatka lukemista
Koulut tarttuivat haasteeseen
Turun Lyseon koulu ja Eurajoen yhteiskoulu vastasivat Rauman Koulujemme lähivedet –haasteeseen. Tarkoituksena on tutkia itsevalittua lähivesikohdetta säännöllisesti ja käsitellä aihetta laajasti eri oppiaineissa eri näkökulmista. Kukin koulu muokkaa oman lähivesi-toimintamallinsa. Turun Lyseossa kevään monialaisena teemana vesi Turun Lyseossa aloitettiin kevään 2017 suunnittelu jo syksyllä. Lisäksi koulussa järjestettiin onnistunut päivätyökeräys Itämeren suojelun hyväksi. – Toteutamme teemaa eri…
Jatka lukemistaKipsin levitys pelloille puolitti päästöt?
Viime elokuussa lietolaisille pelloille levitettiin yli kuusi miljoona kiloa kipsiä. Ensimmäiset seurantatulokset osoittavat ravinnepäästöjen vähentyneen. Vaikka viime syksy oli Varsinais-Suomessa kuiva ja Liedon halki virtaavan Savijoen vedet vähissä, niin pari runsasvetisempää jaksoa osui loppuvuoteen. Jokeen asetetut mittarit kertoivat marraskuun loppupuolella, että vettä virtaa ja pelloilta valuu jokeen maa-ainesta. SAVE-hankkeen tutkimusalueet on jaettu kolmeen osaan. Savijoen…
Jatka lukemistaSlänger vi mat i onödan?
Med matsvinn menas mat som är fullt ätbar men hamnar i sophinken eller komposten. I finländska hem kastas årligen bort 120–160 miljoner kilogram mat, dvs. 20–30 kilogram per person. Privathushållen är den del av livsmedelskedjan som slösar mest med maten, så vi kan alla minska på matsvinnet genom att ändra våra vanor. Mat som slängts…
Jatka lukemista
Vesistöt kuntoon
Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla -tilaisuus YM 2.2.2017 Vesien tilan parantamiseen on tarjolla rahoitusta! Ympäristöministeriön seminaarissa kerrotaan mihin rahoitusta myönnetään miten sitä haetaan kuka voi hakea mistä saa lisätietoa milloin hakuja avautuu. Lue lisää >> Tilaisuuden ohjelma, ilmoittautumislinkki ja verkkolähetyslinkki (ym.fi)
Jatka lukemistaUusi hajajätevesiasetus lausunnolla
Ehdotus uudeksi hajajätevesiasetukseksi on lähtenyt lausunnolle. Lausuntoaika on 21.1.2017 saakka. Asetusluonnoksen tavoitteena on haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevan sääntelyn kohtuullistaminen ja selkeyttäminen. Asetuksen sisältö edesauttaisi lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä käytännön toteuttamista kiinteistöillä. Keskeisiä muutoksia olisivat sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen ja säännösten kokonaismäärän vähentäminen. Keskeisin sisällöllinen muutos olisi, että jätevesien käsittelyjärjestelmän tarkasta mitoituksesta ei enää säädettäisi yksityiskohtaisesti eikä…
Jatka lukemistaLautasruoalla nollahävikki Lähteenmäen koulussa
Satakunnan Kansa 21.12.2016 Porin seudun koulut kilpailivat toista kertaa laitasruoan hävikin kohtuullistamisesta. Voittajaksi kiri toistamiseen Lähteenmäen koulu Kokemäeltä. Moni koulu on vuoden aikana onnistunut vähentämään lautasjätteen määrää.
Jatka lukemista
