Kategoria: Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma | Sivu 4

Soolotalkoot-kesäkampanja torjuu haitallisia vieraslajeja 17.5.-22.8.2021

Suomen ympäristökeskusen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen luonnosuojeluliiton Soolotalkoot-kampanja kannustaa vahvistamaan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja – missä ja milloin se parhaiten itselle sopii. 17.5.–22.8.2021 sosiaalisessa mediassa toteutettava kampanja kannustaa suomalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintonsa ja kitkemään ne pois kotipihalta ja lähiluonnosta tai yhteistyökaupunkien osoittamilta talkookohteilta. ”Vapaan talkoilun, havaintojen ilmoittamisen ja talkoilijoiden välisen yhteydenpidon mahdollistaa iNaturalist-havaintosovellus, joka on…

Jatka lukemista

Pilottikohteita haussa vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmään

Hiilineutraalisuomi.fi kertoo 15.5.2021 julkaistussa jutussaan Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINOn etsivän syksyllä kokoontuvaan vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmään hankesuunnitteluvaiheen rakennushankkeita ja vähähiilisestä rakentamisesta motivoituneita hankkijoita. KEINOn asiantuntijat auttavat mukaan valittavia toimijoita hiilijalanjäljen huomioimisessa, vaihtoehtojen priorisoinnissa, laskennan työkaluissa sekä soveltuvien vähähiilisyystavoitteiden ja -kriteerien asettamisessa hankintoihin. Sparraus tuottaa tietoa ja kokemuksia siitä, miten hiilijalanjälkilaskenta on järkevää ottaa…

Jatka lukemista

Satakunnan historialliset puutarhat

SATAKUNNAN HISTORIALLISET PUUTARHAT Maunu Häyrynen, maisemantutkimuksen professori, Turun yliopisto ja Katrina Virtanen, FM, vapaa tutkija Satakunta on Suomen vanhaa ydinasutusaluetta ja tämä näkyy myös sen puutarhoissa. Entisinä kovina aikoina puutarhat ovat olleet ylellisyyttä, joihin vain harvoilla oli varaa ja jotka levisivät maahan hitaasti. Leviämiskanavana toimivat säätyläiset, ennen muuta aatelissukuiset kartanonomistajat ja papit, jotka perustivat mailleen…

Jatka lukemista

Julkinen taide – kulttuuriympäristön rikastuttaja

Julkinen taide – kulttuuriympäristön rikastuttaja Anni Saisto, tutkimuspalveluiden intendentti, aluetaidemuseotoiminta, Porin taidemuseo Julkinen taide Satakunnassa Ulkoveistokset, muistomerkit, seinämaalaukset ja muu julkinen taide rikastuttavat monen satakuntalaisen paikkakunnan kaupunkikuvaa. Sotamuistomerkeillä on maakunnassa pitkä historia, niistä varhaisimmat ovat valkoisten muistomerkkejä. Sittemmin toteutettiin myös toisessa maailmansodassa kaatuneiden ja punaisten muistomerkkejä. Ne sijoittuvat useimmiten hautausmaille. Maakunnan varhaisimpiin, 1920-luvulla toteutettuihin ulkoveistoksiin…

Jatka lukemista

Vanhan Rauman asemakaavatyö

Vanhan Rauman asemakaavatyö – tonttikäyntejä ja haastatteluja Mervi Tammi, kaavoitusarkkitehti ja Henri Raitio, kaavoitusarkkitehti, Rauman kaupunki Vanha Rauma on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1991 ensimmäisenä Suomessa samaan aikaan Suomenlinnan kanssa. Vanha Rauma edustaa listalla pohjoismaista puukaupunkiperinnettä. Alue on säilynyt hyvin ja kokonaisena ja se on edelleen kaupungin keskusta. Vanha Rauma on alueena laaja noin 29…

Jatka lukemista

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta Satakunta

Perinnebiotoopeille apua Helmi-elinympäristöohjelmasta Liina Salonen, koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus Perinnebiotooppeja ovat perinteisen karjatalouden ylläpitämät kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joille on muodostunut ainutlaatuisia elinympäristöjä. Laidunnus ja niitto ovat pitäneet kasvillisuuden matalana ja maiseman avoimena, luoden samalla suotuisat olosuhteet niittyjen lajistolle. Perinnebiotooppien määrä on kuitenkin laskenut romahdusmaisesti sekä niiden laatu on heikentynyt, ja nykyään jopa neljännes uhanalaisista…

Jatka lukemista

Äänimaisema on osa kulttuuriympäristöä

Äänimaisema on osa kulttuuriympäristöä Anne Savola, ympäristöasiantuntija, Satakuntaliitto Sumuinen maisema, edessäni sokerijuurikaskasa, näkyvyys noin 100 metriä. Edestä, takaa ja sivuilta kuuluvat juurikkaiden nostokoneiden äänet. Seison keskellä Leistilänjärven peltoaukeaa, mutta en näe nostokoneita. Aurinko paistaa sumuverhon takaa, voimajohtopylväiden yläosat alkavat paljastua sumuverhon takaa. Kaukaa metsän reunan suunnasta kuuluu myös liikenteen ääniä, varikset raakkuvat. Mutta mitä nyt…

Jatka lukemista

Kansalliset kaupunkipuistot juurruttavat asukkaat arjen arvokkaaseen ympäristöön

Kansalliset kaupunkipuistot juurruttavat asukkaat arjen arvokkaaseen ympäristöön – haasteena tunnettuus Heli Nukki, projektipäällikkö, Porin kaupunkisuunnittelu Kansalliset kaupunkipuistot tarjoavat kaupunkiympäristössä laajan kattauksen kulttuuri- ja luontoympäristöjen arvokohteita. Puistoja on Suomessa kymmenen, kullakin oma erityinen tarinansa ja merkityksensä suomalaisten kaupunkien kehityshistoriassa. Kansalliset kaupunkipuistot ovat olleet mukana maankäyttö- ja rakennuslaissa jo parikymmentä vuotta. Silti yhä edelleen ne ovat kovin…

Jatka lukemista

Kulttuuriympäristöt maakuntakaavoituksen näkökulmasta

Kulttuuriympäristöt maakuntakaavoituksen näkökulmasta Susanna Roslöf, vt. alueiden käytön johtaja, Satakuntaliitto Kulttuuriympäristöt ovat keskeisiä omaleimaisuutta, identiteettiä ja viihtyvyyttä luovia tekijöitä, jotka kertovat kulttuurin eri vaiheista sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, jossa osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja ohjataan muuta maankäytön suunnittelua siten, että kulttuuriympäristön vaalimisen tavoitteet saavutetaan. Suomi…

Jatka lukemista

Rakennuskulttuuritalo Toivo

Neuvoja korjausrakentamiseen Rakennuskulttuuritalo Toivosta Alkuperäinen teksti: Tuulikki Kiilo, intendentti, Rakennuskulttuuritalo Toivo Satakunnan Museo perusti korjausrakentamiskeskuksen, Rakennuskulttuuritalo Toivon, syyskuun alussa 1995 hallinnassaan olevaan puutalokiinteistöön Porin keskustan tuntumassa Viidennessä kaupunginosassa. Tontilla on neljä hirrestä rakennettua asuinrakennusta ja ulkorakennus, jotka on rakennettu 1800-luvun alun ja vuoden 1907 välisenä aikana. Rakennuskulttuuritalo Toivon toiminta-ajatuksena on tarjota vanhojen rakennusten korjaajille neuvoja…

Jatka lukemista