Vesistöt vapaaksi vaelluskaloille yhteistyöllä Vaelluskalat ovat uhanalaisia ja arvokkaita kalalajeja, joihin kytkeytyy myös paljon virkistysarvoja. Elinvoimaiset vaelluskalakannat mahdollistavat mm. luonto- ja kalastusmatkailun kehittämisen. Vaelluskaloilla on suuri merkitys vesistöjen ekologiseen tilaan ja koko vesiekosysteemin hyvinvointiin: esim. erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee lohikaloja isäntäkalaksi lisääntyäkseen. Vaellusesteet, kuten vanhat myllyjen ja sahojen padot, liian korkealla olevat tierummut…
Jatka lukemistaRuoppausmassojen läjitys Airistolle ihmetyttää
Centrum Balticum Pulloposti 5.4.2018 Aamu Airistolla – aivan siinä läjitypaikan vieressä Turun Sanomien politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Leena Korja-Kaskimäki ruotii Saaristomeren tilaan juuri nyt vaikuttavia tekoja ja valintoja. Turun kaupunki saa kiitosta siitä, että sen omissa pienvenesatamissa on kaikissa veneiden septitankkien imutyhjennuslaitteet. Korja-Kaskimäki pitää kuitenkin käsittämättömänä sitä, että Turun Satama saa läjittää laivaväylältä ruopattua sedimenttimassaa…
Jatka lukemistaVarsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava nähtävillä
Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa käsitellään kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit. Kaavassa otetaan myös huomioon maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysmahdollisuuksien turvaaminen. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti joulukuussa 2015 vaihemaakuntakaavatyön laadinnan. Vaihemaakuntakaavan käynnistämisen tarve liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Keskeisiä muutoksia aiheuttavat myös kansalliset lainsäädännölliset muutokset jätehuoltosektorilla sekä EU:n tavoitteet kiertotalouteen…
Jatka lukemistaKohti ympäristövastuullista metsänhoitoa
Valonian Ekovinkki 11/2018 Voimaperäinen ja yksipuolinen metsänhoito on ajanut suomalaisen metsäluonnon ahtaalle: metsissä elävistä lajeista yli 800 ja metsätyypeistä 70 % on luokiteltu uhanalaiseksi. Alle 3 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu. Metsänhoidossa avohakkuu ja metsän tasarakenteiskasvatus ovat valitettavasti yhä valtamenetelmiä, vaikka taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja on olemassa. Soiden kunnostusojitukset puuntuotannon tarpeisiin kuormittavat vakavasti vesistöjä. Metsien ja…
Jatka lukemista
Maaseutumaisemarahoitusta
Näin kevään korvalla on aika suunnitella tulevaa kesää ja käyttää muutama hetki ympäristösopimusten pohtimiseen. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitetulla ympäristösopimuksella voi hoitaa perinnebiotooppeja tai pellon ulkopuolista luonnonlaidunta. Sopimuskausi alkaa 1.5.2018 ja sopimuksen kestoaika on viisi vuotta. Hoidosta maksetaan pinta-alan mukaan 450 €/ha/vuosi. Perinnebiotoopeilla korotettua hoitokorvausta, 600 €/ha, voidaan maksaa inventoinnissa vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetuille…
Jatka lukemista
Meriroskahaaste
Tehdään loppu Itämeren roskasta Meriroskahaaste on kaikille avoin kilpailu, jossa etsitään keinoja siihen, miten vähennetään Itämereen päätyvän roskan määrää. Tavoitteena on, ettei Suomesta vuonna 2050 päädy enää lainkaan roskaa mereen. Roskan reitti pitää katkaista. Miten? Tähän kilpailu etsii ratkaisuja. Kilpailu avattiin 15.1. ja se päättyy 15.4. Palkintosumma on 32.000 euroa. Voittaja julkistetaan Suomen luonnon päivänä…
Jatka lukemistaMaisemat esiin!
Suomen parasta maisemahanketta etsitään nyt kuudetta kertaa Ympäristöministeriö kutsuu ehdokkaiksia hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Ehdotuksia voi jättää 7.9.2018 saakka. Paras hanke palkitaan ja kaikki muutkin osallistuneet esitellään Maisemasymposiumissa, joka järjestetään Helsingin Säätytalolla 19.10.2018. Voittajasta tulee Suomen edustaja tavoittelemaan Euroopan Neuvoston maisemapalkintoa. Lue lisää > Suomen paras maisemahanke (ymparisto.fi) Vuoden maisemateko…
Jatka lukemistaIlmastonmuutos mikromuovejakin isompi uhka Itämerelle
Turun Sanomat 31.1.2018 Itämeri uhkaa laimentua järveksi. Meren lämpötila nousee ilmaston lämmetessä. Sateet ja valumat voivat lisääntyä, mikä voi merkitä meren suoleaisuuden vähenemistä. Näin pohtii Åbo Akademissa vieraileva professori Per Jonsson. Åbo Akademi avasi uuden poikkitieteellisen merentutkimuskokonaisuuden. Turun kaupunki lahjoitti Åbo Akademille miljoona euroa merentutkimuksen professuuriin, joka täytetään lähiaikoina.
Jatka lukemista
Luontokuvahaaste ja talviseurantaa kouluille
Vie luokkasi tutkimusretkelle talviseen luontoon ja osallistukaa kuvakilpailuun! Nyt on aika opiskella talvisia asioita. Opiskelun voi aloittaa tutustumalla Talviseurannan www-sivuihin osoitteessa www.talviseuranta.fi. Löydät arvokasta tietoa talvisista eläinlajeista, eläinten jäljistä sekä lumesta ja jäästä. Sivuilla on erityinen tietopaketti opettajille sekä ohjeet talven tutkimiseen. Siispä, vie luokkasi talviseen luontoon. Tehkää havaintoja eläimistä. Ottakaa lumipuntarit kainaloon ja tehkää…
Jatka lukemistaSaaristometsien monimuotoisuus 8.2. Turussa
Saaristometsien monimuotoisuus, uhat ja turvaaminen WWF Suomen metsäasiantuntijan, maatalous- ja metsätieteen tohtori Panu Kuntun esitelmä aiheesta Forum Marinumissa (Linnankatu 72, Turku) torstaina 8.2.2018 klo 17.30. Kemiönsaarella asuva Kunttu on laatinut väitöskirjansa Saaristomeren metsien monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Voimaperäinen metsätalous on johtanut metsäluonnon monimuotoisuuden hupenemiseen kaikkialla Suomessa. Saaristometsissä monimuotoisuus on erityisen rikasta. Riittämätön suojelutilanne ja avohakkuisiin perustuva…
Jatka lukemista
