Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaa voi ehdottaa 29. huhtikuuta saakka. Vuoden 2026 teemana on lasten ja nuorten luonto- ja ilmastokasvatus. Palkinto myönnetään pohjoismaiselle toimijalle, joka on merkittävällä panoksellaan antanut lapsille ja nuorille hyvät edellytykset ymmärtää aikamme eko- ja ilmastokriisiä. ”Omat lapsemme ja nuoremme joutuvat jatkossa elämään jatkuvien muutosten keskellä. Sen vuoksi meidän ei pidä ainoastaan kuunnella…
Jatka lukemistaS-ryhmä 26.1.2026: Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla yritykset voivat laskea ja pienentää omaa luontojalanjälkeään. S-ryhmän datan pohjalta kehitetty uusi laskentamalli auttaa tunnistamaan suurimmat vaikutusten aiheuttajat ja ohjaamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat jo elintarvikkeiden saatavuuteen, ja luontojalanjäljen laskenta voi tulevaisuudessa auttaa riskienhallinnassa. Ilmastonmuutos ja…
Jatka lukemista
Ympäristöministeriö 23.1.2026: Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi. Työkoneet ovat yksi Suomen päästölähteistä, ja niiden osuus Suomen taakanjakosektorin kasvihuonepäästöistä oli vuonna 2023 noin 9 prosenttia. Green deal -sopimuksen jatko tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU)…
Jatka lukemistaSuomen ilmastopaneelin ja Suomen Luontopaneelin tuore yhteisraportti osoittaa, että Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden maltillistamista sekä tiukasti suojeltujen metsämaan metsien määrän merkittävää kasvattamista. Tiedepaneelien julkaiseman raportin tavoitteena on arvioida, miten metsien käytön kokonaishiilitase ja luonnon monimuotoisuus kehittyvät tulevien 50…
Jatka lukemista
Suomen ympäristökeskus 20.1.2026: Tutkijoiden mukaan ilmasto-, luonto- ja vesistötavoitteet edellyttävät Suomen metsien käytössä merkittäviä muutoksia. Sitran tilaama selvitys esittää laajan joukon keinoja talousmetsien luonnonhoidon parantamiseen ja metsien käytön ohjaukseen. Selvityksen laatimiseen osallistui lähes 40 tutkijaa Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. “Kokosimme ensimmäistä kertaa kattavan ratkaisupaketin, joka ulottuu metsissä tehtävistä toimista valtion mahdollisuuksiin vauhdittaa muutosta. Selvitys vastaa…
Jatka lukemistaMMM 16.12.2025: Kansallinen ruokastrategia 2040 on julkaistu. Strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ohjaava ja mahdollistava viitekehys kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi. Strategian visio on onnellisen ruuan maa. Onnellisen ruuan maa tekee hyvää ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Tätä tavoitetta lähdetään rakentamaan vahvuuksiemme pohjalta, kuten huoltovarmuus, ruokaturva, teknologinen edelläkävijyyys ja osaaminen. Strategian tavoitteena on, että vuoteen 2040…
Jatka lukemistaLuke 15.12.2025: Vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaarion ennakkolaskennassa hyödynnettiin uusien tutkimustulosten perusteella päivitettyjä menetelmiä. Ennakkolaskennan mukaan maankäyttösektori (LULUCF) on edelleen merkittävä päästölähde. Aikasarjat on laskettu uudelleen päivitetyillä menetelmillä, ja esimerkiksi metsät ovat edellisestä laskennasta poiketen nyt nielu. Metsien nettonielu on kuitenkin pienentynyt huomattavasti 2010-luvun alusta ja vuoden 2024 nieluarvio on lähellä nollaa. Ennakkotietojen mukaan maankäyttösektorin vuoden 2024…
Jatka lukemista
Vuoden 2024 ennakkolaskentatietojen perusteella Hinku-laskentasääntöjen mukaiset Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2005 lähtien päästöt ovat vähentyneet 40 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 43 prosenttia. Satakunnassa päästöt ovat vähentyneet 45 prosenttia vuodesta 2005 ja Varsinais-Suomessa vastaavasti 46 prosenttia. Kummassakin maakunnassa päästöt ovat vähentyneet 50 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Eniten…
Jatka lukemista
Kokemäen kaupunki on uudistanut strategiansa. Kokemäki on arvoiltaan vastuullinen, osaava ja yhteisöllinen. Painopistealueet sisältävät mm. rikkaan kulttuuriympäristön ja ympäröivän luonnon osana identiteettiä ja hyvinvointia. Lisäksi Kokemäellä edistetään strategian mukaisesti puhdasta siirtymää, energiatehokkuutta ja kiertotaloutta. Kasvihuonekaasupäästöissä tavoitellaan samaa tasoa kuin muualla Satakunnassa. Tutustu Kokemäen kaupungin uuteen strategiaan »
Jatka lukemista
Joulukuun uutiskirjeen aiheita: Metsien hiilitaseet laskettu kaikille Suomen maakunnille Merkittävä EU-rahoitus Suomen vesien tilan parantamiseksi ACWA LIFE -hankkeelle Teollinen aurinkovoima on voimakkaassa kasvussa – Mitä ovat vaikutukset? Elinvoimakeskukset aloittavat 1.1.2026 Kestävän kaupungin avainindikaattoripalvelu Ilmastoindikaattorien käyttökelpoisuus kuntien ja alueiden ilmastotyön seurannassa Juuret tiedossa -rahoitushaku Viljelijöille tulossa uusi kannustin pellon fosforitason alentamiseen Lämmitysjärjestelmän vaihto mielessä? Toimi nyt!…
Jatka lukemista
