Suomalaiset liikkuvat pitkälti samalla tavalla kuin 6 vuotta sitten, kertoo tuore henkilöliikennetutkimus. Alueelliset erot liikkumistavoissa ovat kuitenkin suuria. Liikkumisen tunnusluvut ovat pysyneet pitkälti ennallaan. Vuonna 2016 suomalaiset tekivät kotimaassa keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Yhteensä kotimaanmatkoja oli vuositasolla 5,1 miljardia ja kilometrejä kaikkiaan 76…
Jatka lukemistaHelsingin Sanomat 19.3.2018 Hallitus esittää sähköpyörän hankintaan 400 euron tukea – muutos voimaan pikavauhtia Tukeen olisivat oikeutettuja yksityishenkilöt. Rahan voisi saada pyörän hankintaan kerran kalenterivuodessa vuosina 2018 – 2021. Tuki astuisi voimaan 1. heinäkuuta 2018. Sen myöntämisestä vastaisi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Ehdotuksen mukaan tukea voisi hakea Trafilta verkkohakemuksella ja sitä voisi saada takautuvasti 1.4. 2018 jälkeen…
Jatka lukemista
Muurlan koulussa Salossa opiskellaan kevään aikana koko koulun voimin vesiteemaa. Opiskelun keskiössä on oma lähijärvi, Ylisjärvi, jonka rantaan koulun pihasta on vain kivenheitto. – Projekti polkaistaan yhteisesti keväällä 2018 käyntiin ja siitä on tarkoitus tehdä luokittain koko vuoden ympäri ulottuva kokonaisuus, jossa huomioidaan lähivesistömme piirteet ja käyttö kaikkina vuodenaikoina, kertoo luokanopettaja Ulla Lehtinen. Vesiasiaa käsitellään…
Jatka lukemista
WWF tarjoaa koulujen käyttöön kaksi maksutonta mobiilioppimateriaalia. Mobiililaite tukee havaintojen tekoa ja tallentamista. Tuhansien järvien maassa useimpien koulujen ja päiväkotien läheltä löytyy jonkinlainen vesistö: meri, järvi, joki, lampi tai puro. Maksuttoman mobiilioppimateriaalin avulla on helppo jäsentää vesistön tutkimista. Mobiililaite veden äärellä: uhka vai mahdollisuus? Mobiililaitetta käytetään retkellä havaintojen ohjaamiseen ja tallentamiseen. Oppilaan päähuomio on ympäröivässä…
Jatka lukemistaValonian Ekovinkki 11/2018 Voimaperäinen ja yksipuolinen metsänhoito on ajanut suomalaisen metsäluonnon ahtaalle: metsissä elävistä lajeista yli 800 ja metsätyypeistä 70 % on luokiteltu uhanalaiseksi. Alle 3 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu. Metsänhoidossa avohakkuu ja metsän tasarakenteiskasvatus ovat valitettavasti yhä valtamenetelmiä, vaikka taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja on olemassa. Soiden kunnostusojitukset puuntuotannon tarpeisiin kuormittavat vakavasti vesistöjä. Metsien ja…
Jatka lukemista
Saaristomeri-seminaari II on Turun yliopiston Saaristomeren tilaa käsittelevän 3-osaisen seminaarisarjan toinen osa. Seminaarissa keskustellaan millaisia toimenpiteitä Itämeren ja Saaristomeren suojelu tarvitsee ja mitä nämä toimenpiteet kustantavat. Keskustelun alustajina ovat: Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK: Merensuojelun haasteet muuttuvassa ilmastossa Tutkija Liisa Saikkonen, SYKE: Merenhoitosuunnitelman toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt: Mistä vauhtia Itämeren pelastamiseen? Seminaari…
Jatka lukemista
Uudenkaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman pääseminaari torstaina 3.5.2018 klo 12 – 20 Kulttuurikeskus Crusellissa. Onnellisuuden kaava -seminaari kokoaa asiantuntijat pohtimaan pikkukaupungin tulevaisuutta vapun jälkeisenä torstaina. Uuteenkaupunkiin kokoontuu kunnioitettava joukko arkkitehteja ja eri alojen asiantuntijoita. Seminaarissa pohditaan pikkukaupungin kehittämistä, kaupunkien tulevaisuutta, kuntalaisten osallisuutta ja kaupunkikeskustojen haasteita. – Seminaarin ajatuksen voisi kiteyttää kysymykseen: Miten luodaan toimiva, viihtyisä ja laadukas…
Jatka lukemista
Näin kevään korvalla on aika suunnitella tulevaa kesää ja käyttää muutama hetki ympäristösopimusten pohtimiseen. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitetulla ympäristösopimuksella voi hoitaa perinnebiotooppeja tai pellon ulkopuolista luonnonlaidunta. Sopimuskausi alkaa 1.5.2018 ja sopimuksen kestoaika on viisi vuotta. Hoidosta maksetaan pinta-alan mukaan 450 €/ha/vuosi. Perinnebiotoopeilla korotettua hoitokorvausta, 600 €/ha, voidaan maksaa inventoinnissa vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetuille…
Jatka lukemistaMonia materiaaleja vielä hyödyntämättä Teollisuuden ja yhdyskuntien jäte- ja sivuvirtamateriaaleissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia innovatiivisille yrityksille. Tämä ilmenee Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen tekemästä selvityksestä, johon on liiketoiminnan edistämiseksi koottu tietoa 15 materiaalivirran osalta pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Kuutoskaupunkien yhteisessä Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset eli CircHubs -hankkeessa on selvitetty uusia innovaatioita kaipaavia materiaalivirtoja sekä niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. –…
Jatka lukemistaTUTTI – Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan Pyhäjärvi-instituutin TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille, jotka kutsutaan miettimään, ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa. Uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tarkoituksena on keksiä niille satakuntalaiset sovellukset. Lue > TUTTI-uutiskirje 1/2018
Jatka lukemista
