Vedet

Etusivu / Indikaattorit / Archive by category "Vedet"
Järvien fosforipitoisuudet

Järvien fosforipitoisuudet

Kalaisuudestaan tunnetussa Säkylän Pyhäjärvessä kasvukauden ravinnepitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä, vaikka mm. fosforipitoisuus onkin hieman kasvanut 1980-luvulta. 2000-luvulla vedenlaatu on pitkälti vaihdellut sadannan ja talviaikaisen lämpötilan mukaan: sekä kuivuusjaksot että kylmät talvet vähentävät valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormaa. Voimakkaasti kerrostuvalle Kakskerranjärvelle on ominaista pohjanläheinen hapettomuus syvännealueilla. Tämän seurauksena alusveden fosforipitoisuus kasvaa, mutta tällä ei ole suurta merkitystä…

Jatka lukemista

Pohjavesien suojelusuunnitelmat

Pohjaveden suojelusuunnitelmien laadinta kuvaa aktiivisuutta pohjaveden suojelussa. Suojelusuunnitelmalla pyritään suojelemaan pohjavesialue rajoittamatta kuitenkaan maankäyttöä tarpeettomasti. Suunnitelmaa käytetään ohjeena maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Siinä selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville tai sinne mahdollisesti tuleville riskikohteille. Suojelusuunnitelmien laatimisesta vastaavat kunnat ja vedenottajat. Mitä enemmän riskitoimintoja pohjavesialueeseen kohdistuu, sitä tärkeämmässä roolissa suojelusuunnitelma…

Jatka lukemista

Pohjaveden nitraattipitoisuus

Pohjavesialueiden kuvaus Oripää: hajakuormitusta, Jämijärvi: luonnontilainen alue, Pyhäranta: voimakas ihmistoiminnan vaikutus, Sauvo: ihmistoiminnan vaikutus Pohjaveden nitraattipitoisuus kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Pohjavesissä on luontaisesti nitraattia erittäin vähän. Jo pienet nitraattipitoisuuden muutokset kertovat ihmisen toiminnan vaikutuksesta pohjavesialueella. Nitraattia voi joutua pohjaveteen lannoituksen ja maaperään pääsevien jätevesien kautta. Nitraattipitoisuuksissa on havaittu kasvua monilla alueilla, joilla vedenottamot sijaitsevat…

Jatka lukemista

Pohjaveden kloridipitoisuus

Pohjavesialueiden kuvaus Masku: suolattava valtatie, Loimaa: suolattava valtatie, tehty suojaus v. 2008, Oripää: kauempana suolattavasta valtatiestä, Jämijärvi: luonnontilainen alue Kloridia esiintyy pohjavedessä luonnollisestikin, mutta pitoisuus on yleensä alle 5 mg/l. Rannikolla ja vanhojen merenpohjasavien alueilla pohjaveden kloridipitoisuus voi olla tätä suurempi. Pohjaveden kloridipitoisuus kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Kloridipitoisuus kertoo veteen liuenneiden mineraalisuolojen kokonaismäärästä. Yleensä…

Jatka lukemista

Maatalouden typpitaseessa vuosittaista vaihtelua

Ravinnetase kertoo maataloudessa käytettyjen ravinteiden hyötysuhteesta. Laskennallinen ravinnetase ei sellaisenaan kuvaa vesistökuormituksen määrää lyhyellä aikavälillä, mutta sen avulla on mahdollista arvioida vesistökuormituksen riskiä. Ylijäämäravinteiden määrä kertoo ravinnekuormitusriskistä, jonka toteutuminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Lisäksi tasetta voidaan käyttää maatalouden ympäristötuen toimien kohdentamisen apuna. Typpitaseeseen lasketaan mukaan lannoitteiden typpi, lannan typpi ja siementen typpisisältö. Taseen tulos saadaan, kun…

Jatka lukemista

Maatalouden fosforitase on vakiintunut kohtuullisen ylijäämän tasolle

Ravinnetase kertoo maataloudessa käytettyjen ravinteiden hyötysuhteesta. Laskennallinen ravinnetase ei sellaisenaan kuvaa vesistökuormituksen määrää lyhyellä aikavälillä, mutta sen avulla on mahdollista arvioida vesistökuormituksen riskiä. Ylijäämäravinteiden määrä kertoo ravinnekuormitusriskistä, jonka toteutuminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Ylijäämäfosforin haitta on suurempi niillä alueilla, joilla fosforia on maassa runsaasti. Tasetta voidaan käyttää maatalouden ympäristötuen toimien kohdentamisen apuna. Fosforitaseen panoksiin lasketaan lannoitteiden,…

Jatka lukemista

Fosforipitoisuudet merissä

Saaristomeri on kokonaisuudessaan rehevöitynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Rehevöityminen näkyy selvimmin rannikon lähellä ja sisäsaaristossa. Veden laatu paranee ulkosaaristoa ja avomerta kohti. 2000-luvun alussa fosforipitoisuuden nousu taittui ja on sen jälkeen pysynyt suurin piirtein samalla tasolla.  Ulkoisen kuormituksen lisäksi fosforipitoisuutta nostaa sisäinen kuormitus. Selkämeri on paikoin rannikkovyöhykettä lukuun ottamatta vähemmän rehevöitynyt kuin Saaristomeri. Selkämertakin rehevöityminen uhkaa,…

Jatka lukemista

Jokien fosforipitoisuudet

Vuosittaiset fosforipitoisuudet kasvoivat 1980-luvulla Paimionjoessa, joka on valuma-alueeltaan maatalousvaltaista ja maaperältään savista. 2000-luvulla vedenlaatu on pitkälti vaihdellut sadannan ja lämpötilojen mukaan. Esimerkiksi vuodet 2002–2003 olivat vähäsateisia, minkä seurauksena ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueilta väheni merkittävästi. Talvet 2009/2010 ja 2010/2011 olivat puolestaan kylmiä, minkä takia talviaikainen ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin väheni. Satakunnassa joet virtaavat tyypillisesti järvien kautta, mikä tasoittaa…

Jatka lukemista