Indikaattorit

Etusivu / Archive by category "Indikaattorit"

Metsävarat

Puuston kasvun ja poistuman avulla seurataan puuston määrän kehitystä. Poistuma sisältää hakkuissa ja metsänhoitotöissä poistetun puuston ja luonnollisen poistuman. Kestävä puuntuotanto ja puunkäyttö hidastavat kasvihuoneilmiötä, turvaavat metsäluonnon monimuotoisuuden ja toteuttavat luonnonvarojen kestävän käytön periaatetta. Metsien hoito, turvemaiden ojitus ja metsämaan rehevöityminen ovat lisänneet kasvua, toisaalta happamoittava laskeuma on vaikuttanut haitallisesti metsien terveydentilaan. Puuston kasvun arviot…

Jatka lukemista
Järvien fosforipitoisuudet

Järvien fosforipitoisuudet

Kalaisuudestaan tunnetussa Säkylän Pyhäjärvessä kasvukauden ravinnepitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä, vaikka mm. fosforipitoisuus onkin hieman kasvanut 1980-luvulta. 2000-luvulla vedenlaatu on pitkälti vaihdellut sadannan ja talviaikaisen lämpötilan mukaan: sekä kuivuusjaksot että kylmät talvet vähentävät valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormaa. Voimakkaasti kerrostuvalle Kakskerranjärvelle on ominaista pohjanläheinen hapettomuus syvännealueilla. Tämän seurauksena alusveden fosforipitoisuus kasvaa, mutta tällä ei ole suurta merkitystä…

Jatka lukemista
Jätteen hyödyntäminen on osa kiertotaloutta

Jätteen hyödyntäminen on osa kiertotaloutta

Yhdyskuntajätteen hyötykäytön kehitys kuvaa sekä jätehuollon toimivuutta että myös ekotehokkuutta ja ympäristövastuullisuutta. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja siihen rinnastettavia teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyviä jätteitä. Yhdyskuntajätteen määrä Lounais-Suomessa on ollut vuosina 2002˗2012 noin 300 000 ˗ 360 000 tonnia/vuosi. Asukasta kohden tarkasteltuna jätemäärä oli 427 kg vuonna 2012, mikä on vähemmän kuin aiemmin….

Jatka lukemista
Vihreä lippu -koulut

Vihreä lippu -koulut

Vihreän lipun saaneet päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja vapaa-ajantoimijat ovat halunneet aidosti panostaa ympäristökasvatukseen ja ympäristöasioiden huomioimiseen päivittäisessä toiminnassaan. Vihreä lippu -ympäristöohjelma on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa ja se käynnistyi Suomessa vuonna 1999. Ohjelmassa on mukana noin 350 päiväkotia, koulua, oppilaitosta sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijaa. Varsinais-Suomessa osallistuminen Vihreä lippu -ohjelmaan on ollut aktiivista 2000-luvun alusta lähtien….

Jatka lukemista

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Satakunnassa

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys noudattelee pitkälti liikenteen määrän kehitystä. Autokannan uusiutuessa tieliikenteen muut päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys on yleensä noudattanut liikenteen määrän kehitystä.  Vuosina 2008 -2009 taloudellinen taantuma vaikutti merkittävästi tavaraliikenteen suoritteeseen (kuorma-autot), mikä selittää hiilidioksidipäästöjen vähenemisen näinä vuosina. Myös uusien autojen myynti romahti lamavuosina, ja…

Jatka lukemista

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Varsinais-Suomessa

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys noudattelee pitkälti liikenteen määrän kehitystä. Autokannan uusiutuessa tieliikenteen muut päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys on yleensä noudattanut liikenteen määrän kehitystä.  Vuosina 2008 -2009 taloudellinen taantuma vaikutti merkittävästi tavaraliikenteen suoritteeseen (kuorma-autot), mikä selittää hiilidioksidipäästöjen vähenemisen näinä vuosina. Myös uusien autojen myynti romahti lamavuosina, ja…

Jatka lukemista

Teollisuuden hiilidioksidipäästöt

Teollisuus ja fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ovat merkittävimmät ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöjen lähteet. Hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen kasvu aiheuttaa ilmaston lämpenemistä eli ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksesta on aiheutumassa merkittäviä ongelmia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Hiilidioksidipäästöjen määrän vähentäminen on sekä EU:n että Suomen tavoitteena. Päästöjen merkittävässä vähentämisessä ei olla toistaiseksi onnistuttu. Indikaattori kuvaa teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen (CO2) kehitystä…

Jatka lukemista

Rakentaminen asemakaava-alueelle

Tämä kuvaa asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuutta kaikista laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista asunnoista. Laajemmalla kaupunkiseudulla tarkoitetaan Suomen ympäristökeskuksen määrittelemää aluetta, jonka sisäpuolella vähintään 20 prosenttia väestöstä käy töissä kaupunkiseudun keskuksessa. Indikaattori kertoo taajaman ydinalueille rakentamisen volyymista suhteessa taajamien reunoille rakentamiseen sekä samalla yhdyskuntien kasvun ja kaavoituksen suunnitelmallisuudesta. Mikäli taajama kasvaa ilman asemakaavoitusta, taajaman kasvu on usein hallitsematonta. Hajarakentaminen…

Jatka lukemista

Pohjavesien suojelusuunnitelmat

Pohjaveden suojelusuunnitelmien laadinta kuvaa aktiivisuutta pohjaveden suojelussa. Suojelusuunnitelmalla pyritään suojelemaan pohjavesialue rajoittamatta kuitenkaan maankäyttöä tarpeettomasti. Suunnitelmaa käytetään ohjeena maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Siinä selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville tai sinne mahdollisesti tuleville riskikohteille. Suojelusuunnitelmien laatimisesta vastaavat kunnat ja vedenottajat. Mitä enemmän riskitoimintoja pohjavesialueeseen kohdistuu, sitä tärkeämmässä roolissa suojelusuunnitelma…

Jatka lukemista

Pohjaveden nitraattipitoisuus

Pohjavesialueiden kuvaus Oripää: hajakuormitusta, Jämijärvi: luonnontilainen alue, Pyhäranta: voimakas ihmistoiminnan vaikutus, Sauvo: ihmistoiminnan vaikutus Pohjaveden nitraattipitoisuus kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Pohjavesissä on luontaisesti nitraattia erittäin vähän. Jo pienet nitraattipitoisuuden muutokset kertovat ihmisen toiminnan vaikutuksesta pohjavesialueella. Nitraattia voi joutua pohjaveteen lannoituksen ja maaperään pääsevien jätevesien kautta. Nitraattipitoisuuksissa on havaittu kasvua monilla alueilla, joilla vedenottamot sijaitsevat…

Jatka lukemista